Metsähovin radiotutkimusasema
| Metsähovin radiotutkimusasema | |
|---|---|
 |
|
| Järjestö | Aalto-yliopisto |
| Sijainti | Kylmälä, Kirkkonummi, Suomi |
| Koordinaatit | 60°13′05″N 24°23′38″E / 60.2181°N 24.3939°E |
| Tyyppi | tähtitorni (en) |
| Teleskoopit | Metsahovin 14m radioteleskooppi (d) ja Metsähovi Compact Array (d) (käännä suomeksi) |
| Avattu | |
| Kotisivu | www.aalto.fi/en/metsahovi-radio-observatory |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Metsähovin radio-observatorio (ent. radiotutkimusasema) on Aalto-yliopiston erillinen tutkimuslaitos, joka sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä 30 kilometriä Otaniemen kampusalueelta.
Radio-observatorio aloitti toimintansa vuonna 1974 Metsähovin observatorioalueella Geodeettisen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimusasemien vieressä. Perustamisen voimahahmoja olivat Martti Tiuri ja Seppo Urpo, joka johti Metsähovin asemaa 2000-luvun alkuun asti.
Asemalla on Suomen ainoa radioastronomiseen tutkimukseen käytettävä radioteleskooppi. Suojakupuun sijoitettu halkaisijaltaan 13,7-metrinen ja pintatarkkuudeltaan myös millimetrialueen havaintoihin soveltuva teleskooppi on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Lisäksi alueella on useita pienempiä radioteleskooppeja ja -antenneja, joilla tutkitaan avaruutta ja radiotaajuisia ilmiöitä.
Metsähovin radiotutkimusaseman päätoimialat ovat:
- Radiotieteen ja radioastronomian perustutkimus
- Avaruustekniikka ja avaruustutkimus
- Vastaanotinlaitteiston sekä tiedonkeruutekniikan kehitys
- Tieteellisen laskennan ja laskentamenetelmien kehitys
- Opetus ja tieteen edistäminen
Aseman laitteisto kattaa 2–150 GHz taajuusalueen. Tärkeimmät tutkimuskohteet liittyvät Aurinkoon ja aurinkokunnan ulkopuolelta tuleviin radiosignaaleihin. Tutkimuskohteita ovat
- radiokvasaarit ja kontinuumihavainnot
- aktiiviset galaksit
- molekyylien spektriviivat
- Auringon aktiivisuus ja pitkäaikainen muuttuvuus
- geodeettinen ja radiotähtitieteellinen pitkäkantainterferometria (VLBI)
- aktiivisten galaksien etuala-komponenttien kartoitus kosmisen taustasäteilyn tutkimusta varten (Tuorlan observatorio, Euroopan avaruusjärjestön Planck-satelliitti)
Asemalla suoritetaan myös aurinkokunnan tutkimusta: radioalueen aurinkotutkimusta, aurinkokunnan 22 GHz vesimaserlähteiden ja avaruusluotainten Doppler-ilmiön tutkimusta.