Mesoridatsiini


Mesoridatsiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
10-[2-(1-metyylipiperidin-2-yyli)etyyli]-2-metyylisulfinyylifenotiatsiini
Tunnisteet
CAS-numero	5588-33-0
ATC-koodi	N05AC03
PubChem CID	4078
DrugBank	DB00933
Kemialliset tiedot
Kaava	C₂₁H₂₆N₂O S₂
Moolimassa	386,574 g/mol
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	4 %
Metabolia	Hepaattinen/renaalinen
Puoliintumisaika	24–48 tuntia
Ekskreetio	Virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	Oraalinen, intravenoosi

Mesoridatsiini (lääkemarkkinoiden kauppanimi: Lidanor) on ensimmäisen sukupolven tyypillinen antipsykoottinen lääke. Tuota lääkeryhmää kutsutaan myös neurolepteina. Kemialliselta koostumukseltaan mesoridatsiini kuuluu piperidiini fentiatsiineihin. ^[1]

Mesoridatsiinin käyttöaiheena ovat olleet neurooseihin liittyvät levottomuus ja ahdistuneisuus eli tuskaisuus (angstit) pienehköllä annostuksella. Suuremmilla annostuksilla lääkettä on käytetty psykoosien hoidossa.^[2]

Haittavaikutukset ovat suunnilleen samat, kuin muilla vastaavilla tämän ryhmän lääkevalmisteilla.^lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1 (s. 179)
Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6 (s. 651)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Therapia Fennica 1974, TF-74 (s. 651)
↑ Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 179)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PubChem: Mesoridazine (englanniksi)
DrugBank: Mesoridazine (englanniksi)
Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Mesoridazine (englanniksi)

Antipsykootit

Butyrofenonijohdokset	benperidoli \| bromiperidoli \| droperidoli \| fluanisoni \| haloperidoli \| melperoni \| moperoni \| pipamperoni \| trifluperidoli
Fentiatsiinijohdokset	butaperatsiini \| diksyratsiini \| flufenatsiini \| klooripromatsiini \| levomepromatsiini \| mesoridatsiini \| peratsiini \| perfenatsiini \| perisiatsiini \| pipotiatsiini \| proklooriperatsiini \| promatsiini \| sulforidatsiini \| tioridatsiini \| tiopropatsaatti \| tioproperatsiini \| trifluoperatsiini \| triflupromatsiini
Muut tyypilliset antipsykootit	klooriprotikseeni \| flupentiksoli \| klopentiksoli \| loksapiini \| molindoni \| pimotsidi \| tiotikseeni \| tsuklopentiksoli
Epätyypilliset antipsykootit	amisulpridi \| aripipratsoli \| asenapiini \| brekspipratsoli \| iloperidoni \| karipratsiini \| ketiapiini \| klotsapiini \| lumateperoni \| lurasidoni \| mosapramiini \| olantsapiini \| paliperidoni \| perospironi \| risperidoni \| sertindoli \| sulpiridi \| tsiprasidoni \| tsotepiini

[1] Therapia Fennica 1974, TF-74 (s. 651)

[2] Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 179)

[1]

[2]

Mesoridatsiini

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navigointivalikko

Haku