Merete Mazzarella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merete Mazzarella
Henkilötiedot
Syntynyt [1]

Signe Merete Mazzarella (o.s. Schreck; s. 4. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mazzarellan äiti oli tanskalainen Annamarie Cleemann ja isä suomalainen suurlähettiläs Fredrik Wilhelm Schreck. Isä oli suomenkielinen, mutta kotona puhuttiin käytännön syistä ruotsia. Mazzarella ei saanut suomenruotsalaista kasvatusta, vaan hän oppi suomenruotsalaisuudesta kirjallisuuden kautta.[3]

Vuosina 1973–1995 Mazzarella työskenteli suomenruotsalaisen kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1981 aiheenaan ruotsalainen Nobel-kirjailija Eyvind Johnson. Mazzarella hoiti pohjoismaisen kirjallisuuden määräaikaista professuuria Helsingin yliopistossa 1995–1998 ja oli viran vakinainen haltija 1998–2008.[4][5]

Vuonna 2008 Mazzarella sai Vuoden tiedekirja -palkinnon J. L. Runebergin vaimosta Fredrika Runebergista kertovalla teoksellaan Fredrika Charlotta född Tengström: En nationalskalds hustru[6] (suom. Fredrika Charlotta o.s. Tengström: Kansallisrunoilijan vaimo). Hän oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2009 teoksellaan Ingen saknad, ingen sorg: en dag i Zacharias Topelius liv[5] (suom. Ei kaipuuta, ei surua: Päivä Zacharias Topeliuksen elämässä). Mazzarellan teos Själens nattsida valittiin vuoden 2015 Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.[7] Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Ruotsin akatemian Suomi-palkinto.[8]

Mazzarellan puoliso on Lars Hertzberg.[9]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Först sålde de pianot, 1979
  • Myt och verklighet: Berättandets problem i Eyvind Johnsons roman Strändernas svall, 1981
  • Att spela sitt liv, 1981
  • Påsk, 1983
  • Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen: Frihet och beroende i finlandssvensk kvinnolitteratur, 1985
  • Den okända sällskapsresenären, 1987
  • Det trånga rummet: En finlandssvensk romantradition, 1989
  • Samtal, 1990
  • Hem från festen, 1992
  • Agnes von Krusenstjerna, 1992
  • Att skriva sin värld: Den finlandssvenska memoartraditionen, 1993
  • Tanten och krokodilen, 1995
  • Otrohetens lockelse: En bok om äktenskapet, 1997
  • Där man aldrig är ensam: Om läsandets konst, 1999
  • Då svänger sig sommaren kring sin axel: Om konsten att bli gammal, 2000
  • Linjer mellan stjärnor: Essäer om identitet, 2002
  • November: berättelser, 2004
  • Den goda beröringen: Om kropp, hälsa, vård och litteratur, 2005
  • Fredrika Charlotta född Tengström: En nationalskalds hustru, 2007
  • När vi spelade Afrikas stjärna: En bok om barnbarn, 2008
  • Ingen saknad, ingen sorg: En dag i Zacharias Topelius liv, 2009
  • Resa med rabatt: Om konsten att vara pensionär, 2010
  • Det enda som egentligen händer oss: Ett år i livet, 2012
  • Att berätta sig själv: Inspirationsbok för den som vill skriva om sitt liv, 2013
  • Själens nattsida: Om Mary Shelley och hennes Frankenstein, 2014
  • Solkattens år, 2015
  • Om livets mening, 2017
  • Alma, 2018
  • Den försiktiga resenären, 2019
  • Skulle vi alla kunna samsas? Essäer om vår samtid, 2020
  • Från höst till höst, 2021
  • Den violetta timmen. 2022
  • Nånting på andra sidan. 2023

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensin myytiin piano. (Först sålde de pianot, 1979.) Suomentanut Riitta Kauko. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2810-4.
  • Esitettävänä elämä. Suomentanut Riitta Kauko, 1986
  • Pääsiäinen. Suomentanut Kaarina Ripatti, 1988
  • Keskustelu. Suomentanut Raija Jänicke, 1992
  • Juhlista kotiin. Suomentanut Kaarina Ripatti, 1993
  • Täti ja krokotiili. Suomentanut Kaarina Ripatti, 1995 (5. painoksessa 2004 suomentajan uusi nimi Kaarina Sonck)
  • Ensin myytiin piano. Esitettävänä elämä. Suomentanut Riitta Kauko, 1996
  • Uskottomuuden houkutus. Suomentanut Kaarina Ripatti, 1997
  • Silloin en koskaan ole yksin: Lukemisen taidosta. Suomentanut Kaarina Sonck, 1999
  • Kun kesä kääntyy: Vanhenemisen taidosta. Suomentanut Risto Hannula, 2001
  • Tähtien väliset viivat: Esseitä identiteetistä. Suomentanut Raija Viitanen, 2003
  • Marraskuu: kertomuksia. Suomentanut Raija Viitanen, 2004
  • Hyvä kosketus: Ihmisen kehosta, terveydestä, hoitamisesta ja kirjallisuudesta. Suomentanut Raija Viitanen, 2006
  • Fredrika Charlotta o.s. Tengström: Kansallisrunoilijan vaimo. Suomentanut Raija Viitanen, 2007
  • Illalla pelataan Afrikan tähteä: Isovanhemmista ja lapsenlapsista. Suomentanut Raija Viitanen, 2008
  • Ei kaipuuta, ei surua: Päivä Zacharias Topeliuksen elämässä. Suomentanut Raija Rintamäki, 2009
  • Matkalla puoleen hintaan: Eläkkeellä olemisen taidosta. Suomentanut Raija Rintamäki, 2010
  • Ainoat todelliset asiat: Vuosi elämästä. Suomentanut Raija Rintamäki, 2012
  • Elämä sanoiksi. Suomentanut Raija Rintamäki, 2013
  • Sielun pimeä puoli: Mary Shelley ja Frankenstein, suomentanut Raija Rintamäki, 2014
  • Aurinkokissan vuosi. (Solkattens år, 2015.) Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 951-26-2810-4.
  • Elämän tarkoitus. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2017
  • Alma – Edelläkävijän tarina. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2018
  • Varovainen matkailija. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2019
  • Emmekö voisi elää sovussa? Esseitä ajastamme. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2020
  • Syksystä syksyyn. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2021
  • Violetti hetki. Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2022
  • Jotain muutakin kuin tämä : pohdintoja uskosta. (Nånting på andra sidan). Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-5278-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ (cs) ČSFD, View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 548. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. ↑ Alftan, Maija: ”Skandaali! Tyttäreni ei puhu suomea!”. Helsingin Sanomat, 24.11.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.4.2017.
  4. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 437–438. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  5. ↑ a b Merete Mazzarella – Schildts & Söderströms[vanhentunut linkki] Viitattu 4.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Merete Mazzarella voitti Vuoden tiedekirja -palkinnon Helsingin Sanomat. 17.3.2008. Viitattu 27.8.2023.
  7. ↑ Rinta-Tassi, Minna: Ehtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana Ylen uutiset. Viitattu 10.12.2014.
  8. ↑ Merete Mazzarella får fint pris av Svenska Akademien. Hufvudstadsbladet, 3.12.2021, s. 37. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Salmi, Virpi: Kirjailija Merete Mazzarella, 71: ”Tunnen itseni nuoremmaksi nyt kuin tunsin 40-vuotiaana.” Gloria. 29.3.2016. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 14.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Biström, Anna ym. (toim.): Det öppna rummet: Festskrift till Merete Mazzarella den 4 februari 2005. Helsingfors: Söderström, 2005. ISBN 951-52-2285-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Merete_Mazzarella&oldid=22125896”