Mediatoimisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mediatoimisto on mainontaa käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä (eli mainostajia) palveleva yritys, joka auttaa niitä tavoittamaan nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat eri viestinnän keinoin mahdollisimman tehokkaasti. Konkreettisesti mediatoimisto tekee suunnitelman tulevassa mainoskampanjassa käytettävistä medioista (lehdet, tv, radio, ulkomainonta, suoramarkkinointi jne.) ja neuvottelee hyväksytyn suunnitelman mukaisen mediatilan ja -ajan hankinnoista medioiden kanssa mainostajan lukuun. Kun mainostoimisto vastaa mainosviestien sisällön suunnittelusta, mediatoimisto vastaa näiden mainosviestien sijoittelusta eri medioihin niin, että mainostajan asettamiin kampanjatavoitteisiin ylletään mahdollisimman kustannustehokkaasti.[1]

Mediatoimisto pyrkii ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja tarpeita, ja tämän tiedon avulla luomaan malleja, joiden avulla tavoitetaan halutut ihmiset tehokkaasti.

Mediastrategia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisten kampanjoiden sijaan mediatoimistot pyrkivät palvelemaan mainostaja-asiakkaitaan pitkäjänteisesti yhteisesti laaditun mediastrategian mukaisesti. Mediastrategia johdetaan mainostajan liiketoimintastrategian perusteella määritellystä markkinointistrategiasta ja sen osana laaditusta markkinointiviestintästrategiasta: mitä yrityksen on kerrottava ja mille kohderyhmille saavuttaakseen liiketoimintastrategian mukaiset tavoitteensa.[1]

Mediavertailu ja mediavalinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediatoimistot tekevät mediasuunnitelmia paljolti tilastomatemaattisin menetelmin kohderyhmän ominaisuuksia ja käyttäytymistä sekä eri medioiden tavoittavuutta ja muita ominaisuuksia kuvaavien tutkimusten ja tilastoaineistojen perusteella. Yleisimpiä tunnuslukuja medioiden vertailussa ovat seuraavat:[2]

  • Katsoja- ja kuuntelijamäärät
    • eri tv- ja radiokanavien yleisömäärät eri aikoina ja yksittäisten ohjelmien osalta
    • katsoja- ja kuuntelijamääriä tutkii Suomessa Finnpanel Oy
  • Verkkosivujen kävijä- ja latausmäärät
    • tietyn sivuston kävijämäärän mittaukset klikkausten, kirjautumisten ja evästeiden antaman tiedon perusteella
    • sivulataukset: miten monta kertaa sivupyynnöllä tilattava verkkosivu latautuu vastaanottajille kokonaisuudessan
    • verkkomainonnan mittausmenetelmät kehittyvät jatkuvasti[4]
  • Suoramainonnan tunnusluvut
    • kuinka monelle suoramainontaa jaetaan tai lähetetään
    • kuinka moni ottaa yhteyttä tilauksen tms. merkeissä suoramainonnan perusteella
  • Peitto eli peittävyys
    • montako prosenttia määritellystä kohderyhmästä media tai mediayhdistelmä tavoittaa
    • esim. 92 % Turun talouksista
    • bruttopeitto on käytettävien medioiden yhteispeitto
    • päällekkäispeitto eli miten moni kohderyhmän edustaja seuraa useampia käytettävistä medioista
    • nettopeitto, bruttopeitto vähennettynä päällekkäispeitolla eli miten paljon eri ihmisiä mediayhdistelmällä tavoitetaan
    • OTS eli opportunity to see on bruttopeitto jaettuna nettopeitolla ja kertoo, montako kertaa kukin tavoitettu henkilö keskimäärin näkee mainoksen.
  • Kontaktihinta
    • yhteen lukijaan, katsojaan tai kuuntelijaan käytetty rahasumma, joka saadaan jakamalla mainoskampanjan tai yksittäisen median kustannukset kontaktien eli kampanjan arvioitujen kohtaamistilanteiden lukumäärällä.[5]

Mediatoimistoketjut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainos- ja viestintätoimistojen tavoin valtaosa maailman mediatoimistoista on järjestäytynyt toimistoketjuiksi, jotka puolestaan ovat fuusioituneet keskenään ja keskittyneet yhä enemmän muutaman suuren markkinointiviestintäkonsernin (Dentsu, Havas Worldwide, Interpublic, Omnicom Group, Publicis ja WPP) omistukseen.

Mediatoimistot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen mediatoimisto oli vuonna 1973 Salomaa-yhtiöiden perustama Oy Dagmar Ab. Siihen asti mediasuunnittelun ja mainostilan ostot olivat hoitaneet mainostajat itse tai niin sanottujen auktorisoitujen eli täyden palvelun mainostoimistojen mediaosastot . Auktorisoidut mainostoimistot saivat valtaosan tuloistaan mediaostoista lohkaistuista palvelupalkkioista, niin sanotuista mainostoimistoalennuksista. Dagmarin ja toisena mediatoimistona perustetun Datumin tulo markkinoille vaikutti siihen, että isoista täyden palvelun mainostoimistoista alkoi irrota pieniä suunnitteluvetoisia mainostoimistoja, jotka laskuttivat lähinnä vain luovasta työstä. Täyden palvelun toimistot menestyivät kuitenkin hyvin aina 1990-luvulle, jolloin mainostoimistoalennus poistettiin mediamyynnistä Kilpailuviraston päätöksellä, ja mediat saivat vallan päättää hinnoittelustaan itse. [6]

Suomen suurimmat mediatoimistot vuonna 2012 olivat:[7]

  1. Oy Dagmar Ab, liikevaihto 173 milj. €, henkilöstö 144
  2. Toinen Helsinki Oy, liikevaihto 76 milj. €, henkilöstö 70
  3. Carat Finland Oy, liikevaihto 64 milj. €, henkilöstö 48
  4. OMD Finland Oy, liikevaihto 66 milj. €, henkilöstö 40
  5. Happi Mindshare Finland Oy, liikevaihto 54 milj. €, henkilöstö 24
  6. Mediatoimisto Voitto, liikevaihto 31 milj. €, henkilöstö 28
  7. Virta Mediacommunity, liikevaihto 57 milj. €, henkilöstö 28
  8. Pool Media International Oy, liikevaihto 35 milj. €, henkilöstö 21
  9. Vizeum Oy, liikevaihto 33 milj. €, henkilöstö 20
  10. PHD Finland Oy 25 milj. €, henkilöstö 15

Suomen mediatoimistoista OMD Finland Oy, PHD Finland Oy ja Toinen PHD (entinen Toinen Helsinki) kuuluvat emoyritykseen Omnicom Media Group Finland Oy ja sitä kautta Omnicom Groupiin.[8][9] Myös Dagmarilla on epäsuora yhteys Omnicomiin omistajansa Salomaa Groupin kautta, jonka eräiden muiden yritysten osaomistajana on Omnicomiin kuuluvan Grey-ketju.[10] WPP-ryhmän jäseniä ovat Virta[11] ja MEC Finland Oy.[12] Interpubliciin kuuluu Ium Helsinki.[13] Havas Worldwide Helsinki on osa Havas Media konsernia.[14] Carat ja Vizeum kuuluvat japanilaislähtöiseen Dentsu Aegis Network -ketjuun.[15][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Virkkula, Susanna: Mikä ja mitä on mediatoimisto? (Arkistoitu – Internet Archive), Dagmar Oy:n esitys Suomen Paikallismediat ry:lle 6.5.2010. Viitattu 4.9.2014.
  2. ↑ Lahtinen, Jukka ja Isoviita, Antti: Palveluviestintä, s. 107. Avaintulos, 1994. ISBN 952-9631-04-9.
  3. ↑ Kansallinen Mediatutkimus, KMT, TNS Gallup Oy. Viitattu = 4.9.2014 }}
  4. ↑ Antikainen, Hannele; Kautto, Vesa; Kylänpää, Markku; Nikulin, Heikki: Verkkopalvelun kävijöiden, sivupyyntöjen ja vierailujen mittaaminen, s. 11. Helsinki: Mainostajien Liitto, 2000. ISBN 952-5262-06-5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.9.2014).
  5. ↑ Kontaktihinta (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen Mediaopas, Opasmedia Oy, viitattu 4.9.2014.
  6. ↑ Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 251–252, 284–285. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 952-5262-10-3.
  7. ↑ Suomen suurimmat mediatoimistot 2012, Markkinointiviestintätoimistojen liitto. Viitattu 4.9.2014.
  8. ↑ Annamari Typpö: PHD aloittaa Suomessa 31.1.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.7.2012.
  9. ↑ Omnicom ostaa Toinen Helsinki -mediatoimiston 09.11.2012. Mediaviikko. Arkistoitu 4.9.2014. Viitattu 27.12.2012.
  10. ↑ Omistussuhteet (Arkistoitu – Internet Archive), Salomaa Group. Viitattu 4.9.2104.
  11. ↑ MediaCom Finland (Arkistoitu – Internet Archive), MediaCom. Viitattu 8.5.2014.
  12. ↑ Mec, WPP. Viitattu 8.5.2014.
  13. ↑ Mediatoimisto PMI vaihtaa nimeä, Markkinointi & Mainonta 20.5.2013. Viitattu 28.1.2014.
  14. ↑ Havas Helsinki www.havas.fi. Viitattu 22.11.2019.
  15. ↑ Mediatoimisto Carat Finland, viitattu 4.9.2104.
  16. ↑ Mediatoimisto Vizeum (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 4.9.2104.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mediatoimisto&oldid=22257722”