Matanzasinlahden taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matanzasinlahden taistelu
Osa kahdeksankymmenvuotista sotaa
Maalaus taistelusta.
Maalaus taistelusta.
Päivämäärä:

8. syyskuuta 1628

Paikka:

Matanzasinlahti, Kuuba

Lopputulos:

Alankomaalaisten voitto

Osapuolet

Länsi-Intian kauppakomppania

Espanja

Matanzasinlahden taistelu oli meritaistelu Hollannin Länsi-Intian kauppakomppanian kaapparilaivaston ja espanjalaisen Meksikosta lähteneen hopealaivaston välillä Matanzasinlahdella Kuuban edustalla 8 syyskuuta 1628. Alankomaalaiset valtasivat espanjalaisten laivaston saaden ryöstösaaliina 80 tonnia hopeaa. Espanjalle taistelu oli huomattava poliittinen ja taloudellinen tappio.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matanzasinlahti kartalla.

Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania oli perustettu vuonna 1621. Se toimi tuolloin käytännössä tasavallan sotalaivaston jatkeena. Sen tehtävänä oli kaapparitoiminta vihollisen merialueella. Komppania sai perustuskirjansa perusteella pitää kymmenesosan kaikesta ryöstösaalistaan. Kaapparitoiminnan tärkein kohde olivat Espanjan hopealaivastot Karibianmerellä. Vuonna 1628 alueella toimi kaksi kaapparilaivastoa, joita komensivat Piet Ita ja Piet Hein. Piet itan osasto oli ryöstänyt 1. elokuuta Hondurasista lähteneen hopealaivasto, jonka jälkeen hän purjehti takaisin Alankomaihin. Espanjalaiset eivät tienneet, että alueella oli vielä toinenkin kaapparilaivasto, jolloin he lähettivät uuden hopealaivaston Meksikosta kohti Espanjaa. Piet Heinin kaapparilaivasto oli asettunut väijyksiin Floridan ja Kuuban väliseen salmeen. Alaisuudessaan hänellä oli 31 alusta ja 3 300 sotilasta.[1]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeakannu, osa Piet Heinin valtaamaa ryöstösaalista.

Espanjalaiset havaitsivat alankomaalaisen kaapparilaivaston 8. syyskuuta. Espanjalaiset yrittivät purjehtia karkuun Kuuban Matanzasinlahdelle, jotta he voisivat purkaa hopealastinsa turvaan maihin ennen alankomaalaisten saapumista paikalle. Espanjalaisten kaljuunat olivat kuitenkin paljon hitaampia, kuin alankomaalaisten kaapparialukset. Alankomaalaiset saivat espanjalaiset kiinni ja he avasivat tulen kaljuunoita vastaan päästyään lähelle. Espanjalaiset eivät pystyneet vastaamaan tehokkaasti alankomaalaisten tuhoisaan tuleen ja lopulta hopealaivastoa johtanut espanjalainen amiraali päätti nostaa salkoon valkoisen lipun.[1]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaiden mellakka Amsterdamissa, Charles Rochussenin maalaus vuodelta 1855.

Piet Heinin kaapparilaivasto sai saalikseen neljä kaljuunaa, kaksitoista pienempää laivaa ja 80 tonnia hopeaa. Kyse oli kauppakomppanian historian suurimmasta ryöstösaaliista, Saaliin tuolloinen arvo oli 11–14 miljoonaa guldenia. Komppanian kulujen jälkeen tasavallan suuramiraali ja valtionhoitaja Oranian ruhtinas Fredrik Henrik sai saaliista 10 % ja osakkeenomistajat seitsemän miljoonaa. Piet Heinin osuus oli vain 7 000 guldenia ja yksittäisten sotilaiden vielä pienempi. Sotilaiden pieni osuus johti päiviä kestäneisiin mellakoihin Amsterdamissa. Suuresta yksittäisestä saaliista huolimatta kauppakomppanian kaapparilaivaston varustelu kävi liian kalliiksi. Samankaltaisia saaliita olisi tarvittu useita kulujen kattamiseksi ja yhtiö luopui suurista kaapparilaivastoistaan vuonna 1633 keskittyen sittemmin orjakauppaan.[1]

Espanjassa Matanzasinlahden taistelu oli valtava taloudellinen ja poliittinen tappio. Menetetyn hopealaivaston arvo olisi voinut kattaa Espanjan armeijan palkkakulut vuodeksi. Hopea toimi myös vakuutena maan saamille lainoille ja vuonna 1629 Espanjan ei onnistunut neuvotella uusia lainoja italialaisilta ja saksalaisilta pankkiireilta. Sen sijaan lainoja jouduttiin ottamaan Portugalin juutalaisilta pankkiireilta, minkä lisäksi kruununprovinssien veroja jouduttiin nostamaan. Molemmat ratkaisut osoittautuivat vahingollisiksi tulevaisuudessa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Olli Bäckström: Polttolunnaat - Eurooppa sodassa 1618–1630, s. 255–261. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-394.