Maria Anna (Espanjan kuningatar, 1667–1740)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kaarle II:n toista puolisoa. Maria Anna oli myös Espanjan kuningas Filip IV:n toisen puolison nimi. Maria Anna Espanjalainen oli keisari Ferdinand III:n ensimmäisen puolison nimi.
Maria Anna, Claudio Coellon maalaama muotokuva 1600-luvun lopulta.
Espanjan kuningatar Maria Anna, Pfalz-Neuburgin prinsessa, Robert Gabriel Gence 1715

Maria Anna, Pfalz-Neuburgin prinsessa (28. lokakuuta 1667 Düsseldorf, Pfalzin vaaliruhtinaskunta16. heinäkuuta 1740 Bayonne, Ranska) oli Espanjan viimeisen Habsburg-sukuisen kuninkaan Kaarle II:n toinen puoliso ja Espanjan kuningatar.[1]

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Annan vanhemmat olivat Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vilhelm (1615–1690) ja Hessen-Darmstadtin prinsessa Elisabet Amalia (1635–1709).[1] Hän polveutui vanhasta Wittelsbachin hallitsijasuvusta. Hänellä oli 16 sisarusta ja viisi sisarta. Hänen vanhin sisarensa Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburg (1655–1720) avioitui vuonna 1677 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Leopold I:n kanssa. Heidän poikiaan olivat keisarit Joosef I ja Kaarle VI, tytär Maria Anna avioitui vuonna 1708 Portugalin kuningas Juhana V:n kanssa. Toiseksi vanhin sisar Maria Sofia Elisabet von der Pfalz-Neuburg (1666–1699) avioitui vuonna 1687 Portugalin kuningas Pietari II:n kanssa, heidän poikansa oli Portugalin kuningas Juhana V. Hänen nuorempi sisarensa Dorotea Sofia von der Pfalz-Neuburg (1670–1748) avioitui Parman herttua Odoardo Farnesen (1666–1693) kanssa ja hänen tyttärestään Elisabet Farnesesta tuli Espanjan kuningatar.

Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Anna avioitui toukokuussa 1690 Espanjan lapsettoman kuninkaan Kaarle II:n kanssa. Avioliiton järjesti Espanjan kuningataräiti Maria Anna sen jälkeen kun Kaarle II:n ensimmäinen vaimo Marie Louise d’Orleans oli kuollut synnyttämättä jälkeläistä. Uudesta vaimosta toivottiin Espanjan Habsburg-dynastian pelastajaa, sillä Kaarle II oli sukuhaaransa viimeinen miespuolinen edustaja.[1]

Avioliitosta ei kuitenkaan syntynyt lapsia, sillä Kaarle oli mitä ilmeisimmin steriili. Maria Annalla oli suuri vaikutusvalta aviomieheensä, mutta kyvyttömyys synnyttää kruununperijää teki hänet muuten epäsuosituksi Espanjassa eikä hänellä ollut juuri tukijoita hovissa. Maria Anna yritti saada Kaarlen nimeämään perijäkseen jonkun Itävallan Habsburgeista, mutta lopulta tämä valitsi seuraajaksen Ranskan kuningashuoneeseen kuuluneen Anjoun prinssi Filipin, josta Kaarlen kuoltua lokakuussa 1700 tuli kuningas Filip V.[1]

Maria Anna tuki Espanjan perimyssodan aikana itävaltalaista kruununtavoittelijaa Kaarle III:tta, minkä vuoksi hän joutui sodan jälkeen lähtemään Espanjasta maanpakoon.[1]

Kuningatar Maria Anna on keskushahmo Victor Hugon historiallisessa romaanissa Ruy Blas.[1]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kendall W. Brown: Maria Anna of Neuberg (1667–1740) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 15.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]