Maanselkä (vedenjakajaseutu)

Maanselkä on vedenjakajaseutu Vaara-Suomessa, Pohjois-Savon ja -Karjalan sekä Kainuun maakuntien alueella. Varsinaisesti nimi Maanselkä tarkoittaa vedenjakajaa, joka erottaa toisistaan Itämereen ja Pohjoiseen jäämereen laskevat vesistöt, mutta Koillis-Suomessa sillä tarkoitetaan usein myös vedenjakajaa yleensä^[1]. Niinpä nimitystä käytetään myös Suomenselän itäisimmästä osasta, joka erottaa toisistaan Oulujoen vesistön ja Vuoksen vesistön vedet; Oulujärven vedet jäävät sen pohjoispuolelle ja Pielisen vedet eteläpuolelle.^lähde? Maanselän alueella on muiden vedenjakajien tapaan paljon soita ja karua maastoa, Karjalan tapaan Maanselällä on vaaroja. Alue on varsin harvaan asuttua. Alueella on myös Maanselän kylä Sotkamon ja Nurmeksen rajalla. Maisemamaakuntajaossa Maanselkä luokitellaan kuuluvaksi Kainuun vaaramaahan, Vaara-Karjalaan sekä Oulujärven seutuun.

Alueen kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkinimitystä käyttävät kunnat on lihavoitu.

Kiuruvesi

Kiuruvesi on maatalousvaltainen paikkakunta. Kunta on Suomen suurin maidon- ja naudanlihantuottaja. Kunnassa on runsaasti pienteollisuutta, kuten konepajoja. Kunnan suurin työnantaja on Wärtsilä-Biopower. Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin tapahtuma IskelmäNiityt sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine hyvin uskonnollisena pitäjänä. Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään. Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Vieremä

Vieremä on teollistunut maalaiskunta. Vieremällä toimivia yrityksiä ovat Ponsse Oyj, Finnritilä Oy, muun muassa kevytsoraharkkoja, pihakiviä, kaivonrenkaita ja pilarianturoita valmistava Lujabetoni Oy, elementti- ja moduulitaloja valmistava Jokeri-Talot Oy, Ratesteel Oy, HT-Lasertekniikka Oy ja Hytar Oy. Näistä Ponsse on tunnetuin valmistamiensa metsäkoneidensa vuoksi. Yritys työllistää yli 800 henkilöä, joista noin 440 Vieremällä. Ponssen alihankkijoina toimivat muun muassa Ratesteel, joka valmistaa erilaisia teräsrakenteita. HT-Lasertekniikka leikkaa ja särmää erilaisia metalleja ja Hytar valmistaa hydraulijärjestelmiä. Finnritilä valmistaa metalliritilöitä teollisuudelle. Vieremällä sijaitsee Kyrönniemen kulttuurimaisema, Hällämönharju sekä Talaskangas ja Kovaskoski.

Sonkajärvi

Sonkajärvi on vanhaa korpiseutua, josta on käytetty myös nimitystä Rutakko. Sonkajärvellä teollistuminen ja matkailu ovat varmistaneet elinkeinojen kehittymisen. Sonkajärvellä sijaitsee talotehdas Finndomo. Jyrkkäkosken rautaruukki kertoo Sonkajärven teollisuushistorian kehittymisestä. Sonkajärven maasto koostuu suurista soista sekä vaaroista. Sonkajärven reitti on hyvä keino tutustua Sonkajärven luontoon. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Sonkajärvellä on kaksi taajamaa, Sukeva ja Kirkonkylä. Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Kajaani

Kajaani on alueen ainoa "vanha kaupunki"^selvennä ja Kainuun maakuntakeskus. Kajaanissa sijaitsee Maanselän suurin osa palveluista. Sijainti on Valtatie 5:n ja Valtatie 6:n risteyskohdassa. Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta alkaen myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti. Kajaanin kehittyminen kauppapaikasta teollisuuskaupungiksi alkoi vuonna 1907, Kajaanin Puutavara Oy:n perustamisen myötä, josta sittemmin tuli kaupungin ja koko Kainuun merkittävin työnantaja ja kehittäjä. Sittemmin Kajaani Oy:ksi muodostuneen Kajaanin paperitehtaan osti UPM-Kymmene Oyj. Jo aiemmin Kajaanissa vaikutti Herman Renfors, jolla oli uistin- ja perhotehdas Tullikalliolla. Kajaanin paperitehtaan toiminta loppui vuonna 2008, mikä merkitsi suurtyöttömyyden alkua Kainuussa. Kajaani tarjoaa paljon nähtävyyksiä, yhtenä esimerkkinä varhaishistoriasta kertova Kajaanin linna. Vuolijoella sijainnut Otanmäki kertoo pienen erämaakylän kehityksestä teollisuusyhdyskunnaksi kaivoksen perustamisen myötä. Sittemmin teollisuus Otanmäestä on loppunut.

Rautavaara

Rautavaara on vanha pieni maalaiskunta Sonkajärven korpiseudun takana. Rautavaaran sijainti on erittäin syrjäinen, ja se on kärsinyt voimakkaasta rakennemuutoksesta jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Rautavaaralla matkailu on kuitenkin lisännyt mahdollisuuksia elinkeinoelämän ylläpitämiseen. Rautavaara on suosittu kesämökkipaikkakunta, ja siellä sijaitsee yli 550 vapaa-ajan asuntoa. Rautavaaralla on jonkin verran turvetuotantoa, jonka ovat mahdollistaneet kunnan laajat suoalueet. Rautavaaran lampien ja järvien rannat ovat hyvin säilyneitä hiekkarantoja ja vedet kirkasvetisiä. Rautavaaralla sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuisto. Rautavaaran merkittävin turismikeskus on Metsäkartano.

Sotkamo

Sotkamo on kunta Kajaanin itäpuolella. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa muuttovoittoinen kunta. Sotkamon tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Vuokatin vaarat ja Holiday Clubin omistama Katinkullan lomakeskus, Naapurinvaaran huvikeskus, luontopolut, Hiidenportin kansallispuisto sekä Hiukan hiekkarannat. Sotkamo on tunnettu myös pesäpallojoukkueestaan Sotkamon Jymystä. Vuokatti on mahdollistanut kunnan voimakkaan urheiluperinteen. Sotkamon Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008. Nykyään Talvivaara Oyj on pörssinoteerattu yhtiö Helsingin pörssissä. Sotkamo on valittu Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2000.

Kuhmo

Kuhmo on syrjäinen vaaroista ja rämeistä koostuva kunta. Kaupungin itäraja on Suomen vanhinta itärajaa, jolla sijaitsee Vartiuksen raja-asema. Kuhmo on Kemijärven ohella suomen erämaisin kaupunki. Kuhmoa lähinnä oleva suuri kaupunki on Kostamus Venäjällä, joka on myös Kuhmon ystävyyskaupunki, ja hieman kauempana on maakuntakeskus, Kajaani. Kuhmon väestötiheys on ennätyspieni, 1,97 as./neliökm. Kuhmossa on järjestetty sellisti Seppo Kimasen aloitteesta vuodesta 1970 alkaen kesäisin kamarimusiikkifestivaalit, joka on jo pitkään ollut Suomen suurin kamarimusiikkijuhla. Heinäkuuhun ajoittuva festivaali kestää kaksi viikkoa ja sen aikana kuullaan noin 70 konserttia, joissa esiintyy noin 150 muusikkoa Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Konserttilippuja myydään vuosittain keskimäärin 35 000, ja lipunmyynnin mukaan Kuhmon Kamarimusiikki on Finland Festivals -ketjun neljänneksi suurin tapahtuma. Kuhmon Kamarimusiikin taiteellinen johtaja on nykyisin Vladimir Mendelssohn. Kamarimusiikkifestivaalit järjestetään Kuhmon kulttuuritalolla. Kuhmo on vienankarjalaisen kulttuurin keskus. Aivan Kuhmon Kirkonkylän vieressä, Kuhmoniemellä sijaitsee Kalevalakylä sekä Juminkeko-säätiön keskuspaikka. Kun Kostamusta ruvettiin rakentamaan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, Kainuun huonolla tolalla ollut työllisyys nousi. Suomesta käytiin rajan yli viemässä rakennuselementtejä paikan päälle. 1970-luvun aikana kehitettiin syrjäkylien läpi niin sanottuja Kekkosteitä, jotka nimettiin presidentti Kekkosen mukaan, joka toimi hankkeen toteenpanijana. Kuhmossa on Kekkosteiden muistomerkki.

Nurmes

Nurmes on alun perin keskisuuri maaseutukunta, joka on sittemmin ruvennut teollistumaan. Nurmeksella on kaksi keskustaa, Porokylä ja Nurmes eli entinen kauppala. Taajamat halkoo kantatie 75. Suurimmaksi osaksi Nurmes on haja-asutusaluetta. Porokylä sai nimensä 20. heinäkuuta 1891 sattuneen suurpalon seurauksena: silloin iso osa silloista kirkonkylää niin sanotusti paloi poroksi. Nimellä ei ole mitään tekemistä eläimen poro kanssa. Nurmeksessa järjestetään joulun alla konsertteja ja tapahtumia. Nurmes kutsuu itseään Suomen ja koko Euroopan viralliseksi joululaulukaupungiksi. Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876. Kauppala rakennettiin lähes asumattomalle harjulle lähelle kirkonkylää. Kauppalan asemakaavan suunnitteli Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, mikä toteutettiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella. Kauppalan väkiluku ei ollut koskaan suuri. Rakenne muistutti hieman Kaskisten keskustaa pienine puutaloineen. Nykyisin vanha keskusta eli Puu-Nurmes on rakennusperinteellisesti suojeltu. Kauppalan vanha tiilikirkko on kooltaan Suomen viidenneksi suurin kirkko. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalan asukasluku oli 2 652. Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Kauppalan rakenne oli varsin porvarillinen, kun taas Porokylä työväestöstä koostuva. Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta.

Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna. Nurmeksen suurimpiin nähtävyyksiin kuuluu Bomban talo, joka on jäljitelmä karjalaistalosta Suojärveltä. Bomba toimii lomakohteena sekä ikään kuin^selvennä siirtolaisuuden muistomerkkinä. Suojärveltä saapui Nurmeksen seudulle siirtoasutusta 1940-luvulla. Nurmeksen suuret vaarat ja suoalueet ovat mahdollistaneet myös monet matkailureitit ja nähtävyydet, esimerkiksi Kohtavaara, joka sijaitsee myös melko lähellä Bomban taloa. Alueen luonnosta kertovat hyvin Itä-Nurmeksessa sijaitsevat Mujejärven retkeilyalue, Saramojoki, Peurajärven kalastusalue ja Raesärkät lähellä Rautavaaran ja Nurmeksen välistä kunnanrajaa.

- Valtimo

Valtimo on entinen pieni maatalouskunta Valtatie 6:n varrella, joka liitettiin osaksi Nurmesta vuoden 2019 lopussa. Valtimon maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita sekä vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston, Karelidien juuriosan jäännös. Jäämassa ei runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: "Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen." Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa ja sen laella on puukirkko. Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa). Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä ja näitä kielentaitajia on edelleen Valtimolla. Valtimoon kuuluu laajoja Natura-alueita. Valtimon tapahtumaperinteeseen kuuluu praasniekat.

Nähtävyydet ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella on Hiidenportin kansallispuisto Sotkamossa ja Tiilikkajärven kansallispuisto Sotkamon ja Rautavaaran kuntien alueella sekä Vuokatin rinnekeskus Sotkamossa. Alueella on myös paljon erälampia ja muita virkistysalueita kuten Raesärkät Nurmeksessa. Alueen ainutlaatuinen luonto tarjoaa paljon nähtävää. Kajaanin kaupunki on paikkakunnista suurin ja tarjoaa paljon kulttuuria ja nähtävyyksiä.