Mäntän kirkko
| Mäntän kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Mänttä-Vilppulan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1928 |
| Suunnittelija | W. G. Palmqvist |
| Materiaali | kivi |
| Istumapaikkoja | 450 |
 |
|
Mäntän kirkko on vuonna 1928 valmistunut arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema kivikirkko Mäntän keskustassa Mänttä-Vilppulan kaupungissa. Mäntän seurakunta erotettiin Vilppulasta vuonna 1921 ja kunta vuotta myöhemmin. Itsenäisen seurakunnan perustamisen yhtenä edellytyksenä oli G. A. Serlachius Oy:n päätös rakennuttaa ja lahjoittaa seurakunnalle oma kirkko. Niinpä yhtiö rakennutti kirkon omalla kustannuksellaan. Rakennukseen mahtuu noin 450 henkeä. Kirkko on pohjaratkaisultaan ristinmuotoinen ja se edustaa tyyliltään lähinnä pohjoismaista uusbarokkia. Kellotapulin korkeus on 37 metriä ja kirkkosalin kupoli on 13 metriä lattiatasosta.[1]
Tornilliseen leveärunkoiseen pitkäkirkkoon liittyy matalampi monikulmainen kuori. Sivuilla on satulakattoiset kylkiäiset, joista toinen avautuu kirkkosaliin ja toisessa on seurakuntasali. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko on rakennettu osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Tornin yläosa on mukailtu barokkimaisen kaartuvaksi. Kirkkosalia kattaa kookas ristiholvi.[2]
Mäntän kirkon erityispiirre on runsas taiteen käyttö sisustuksessa. Alttaritaulun on maalannut Alvar Cawén. Taulu esittää Mariaa ja Jeesus-lasta lampaiden ympäröimänä. Se on paikallinen tulkinta jouluevankeliumista. Mallina ollut mänttäläinen nainen istuu lapsi sylissään Joenniemen kartanon lampaiden ympäröimänä. Maalauksen värien pehmeät pohjasävyt on otettu luonnosta. Alttaritaulun sivuilla olevat lasimaalaukset ovat myös Alvar Cawénin työtä, kun taas urkuparven lasimaalauksen on tehnyt Eric O. W. Ehrström. Kirkko on museoviraston suojelukohde.[1]
Hannes Autereen yhteensä 35 puuveistosta ovat kansanomaisia kristinuskon, kirkollisen elämän ja historian kuvauksia. Alttarikaiteen puureliefit kuvaavat Jeesuksen elämänvaiheita. Saarnatuolin aihepiiri esittää kirkollista elämää, jota Autere on höystänyt huumorilla. Raamatun tapahtumat ja sen henkilöhahmot ovat joidenkin veistosten aiheita. Neitsyt Maria Jeesus-lapsi sylissään, Pietari avaimineen sekä neljä evankelistaa ovat saaneet paikkansa saarnatuolin kaiteessa. Katoksen päällä on Ihmisen Poika käsissään Jumalan sanan kaksiteräinen miekka. Urkuparven kaiteen yhdeksän reliefiä kuvaavat Suomen kansan muinaista elämää ja työntekoa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mäntän kirkon esite (PDF) 22.1.2005. Mänttä-Vilppulan seurakunta. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 1.1.2014.
- ↑ Mäntän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mäntän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Mänttä-Vilppulan seurakunta, Mäntän kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mäntän seurakunnan kirkko. G. A. Serlachius Oy:n kaunis lahjoitus, Helsingin Sanomat, 16.09.1928, nro 252, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Uudenaikaiset urut, Suomen Kuvalehti, 10.11.1928, nro 46, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot