Lepanton taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lepanton taistelu
Osa Venetsian-Turkin sotaa
Fernando Bertellin kuparikaiverrus Lepanton meritaistelusta
Fernando Bertellin kuparikaiverrus Lepanton meritaistelusta
Päivämäärä:

7. lokakuuta 1571

Paikka:

Patraksenlahti, Joonianmeri

Lopputulos:

Pyhän liigan voitto

Osapuolet

Pyhä liiga:
Venetsia, Espanja, Genova, Kirkkovaltio, Toskana, Savoiji, Urbino ja Maltan ritarikunta

Osmanit

Komentajat

Juhana Itävaltalainen

Ali Pašša

Vahvuudet

212 laivaa

251 laivaa

Tappiot

17 laivaa upposi

50 laivaa upposi
137 laivaa vallattiin

Lepanton taistelu käytiin vuonna 1571 turkkilaisten laajentumista vastaan Kreikan rannikolla. Venetsia, Espanja ja paavin laivasto voittivat laajamittaisessa meritaistelussa osmanit, ja estivät näin turkkilaisten vaikutusvallan kasvun Euroopassa. Se oli maailmanhistorian toiseksi viimeinen meritaistelu, joka käytiin pelkästään soutuvoimin liikkuvilla aluksilla - viimeinen oli Riilahden (Gangutin) taistelu 1714.

Osmanien joukkoja johti Ali Pašša. Hänen laivansa vallattiin taistelun kuluessa, ja vaikka määräys oli ottaa hänet elävänä kiinni, viholliset katkaisivat hänen kaulansa ja nostivat irtileikatun pään seipään nokassa näytteille, mikä heikensi osmanien taistelumoraalia.

'Eurooppalaisen liittouman' joukkoja johti Juhana Itävaltalainen, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n poika.

Taistelun alussa turkkilaisilla oli 252 laivaa ja eurooppalaisilla 212 laivaa. Espanjalaisten tulivoima oli ylivoimainen turkkilaisten pieniä laivoja vastaan. Espanjalaisten uudet raskaat galeassit, joita tosin ei ollut kovin monta, olivat turkkilaisille ylivoimaista sotateknologiaa. Liittoutuman joukkojen komentaja Juhana Itävaltalainen määräsi laivansa valtaamaan turkkilaisten laivat, jolloin liittoutuman todellinen vahvuus tuli esiin, koska eurooppalaisten merimiehet oli aseistettu ja koulutettu paremmin. Taistelu oli kokonaisuudessaan äärimmäisen tiukka.

Taistelun jälkeen turkkilaiset jälleenrakensivat nopeasti laivastonsa, mutta heidän miestappionsa, joihin kuului lukuisia kokeneita meriupseereita ja merenkulkijoita, sekä suuri joukko jousimiehiä, osoittautuivat pitkällä aikavälillä ylivoimaisiksi korvata. Turkin merenherruuden katsotaan päättyneen Lepanton taisteluun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.