Lasersytytys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lasersytytys on vaihtoehtoinen tapa sytyttää polttoaineen ja ilman puristettu seos. Menetelmä perustuu laseriin, joka tuottaa palotilaan lyhyitä mutta tehokkaita valopulsseja sytytettävän polttoaineseoksen paineesta tai tiheydestä riippumatta. Tavallisesti sähkökipinän tuottava sytytystulppa on ollut riittävän hyvä moottoriajoneuvojen moottoreissa käytettäväksi puristussuhteen ollessa noin 10:1 ja harvoissa tapauksissa enintään 14:1. Kuitenkin joillain polttoaineilla, kuten maakaasulla, metanolilla ja biokaasulla, puristuskestävyys on huomattavasti korkeampi kuin tavallisella moottoribensiinillä, mikä houkuttelee hyödyntämään tätä mahdollisuutta korkeampaan puristussuhteeseen paremman hyötysuhteen ja tehon hyväksi. Tällöin perinteinen kipinäsytytys muodostuu pullonkaulaksi, sillä sytytystulppien elektrodit kuluvat joka tapauksessa ja korkeampaan paineeseen puristetun seoksen sytyttäminen kuluttaa vielä enemmän.[1] Lasersytytyksessä ei tarvita sähkökipinässä kuluvia elektrodeja, vaan seoksen sytytykseen tarvittava energia tuodaan palotilaan laservalona optisesti. Näin sytytys nopeutuu ja tämä osaltaan helpottaa nakutuksen välttämistä, mikä edelleen mahdollistaa korkeamman puristussuhteen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marshall, Laura: Laser Car Ignition Dream Sparks Multiple Approaches (“Laser plugs have no electrodes. Assuming replacement every 500 hours, this is $16,000 per year just in spark plug costs, compared to approximately $10,000 for the laser diode array. The usual advertised lifetime for laser diodes is over 10,000 hours, and, since the duty factor is 10 to 20 percent, they can potentially last for much longer.”) Photonics Spectra. syyskuu 2012. Laurin Publishing. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  2. Hyytiä, Tuomas: Perinteinen sytytystulppa historiaan? Nyt tulee laser ("Tutkijaryhmää johtaneen Takunori Tairan mukaan perinteiset sytytystulpat ovat pullonkaulana sekä polttoaineen kulutuksen tehostamiselle että typpioksidipäästöjen vähentämiselle.") Tekniikka & Talous. 5.5.2011. Helsinki: Talentum. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 7.4.2014.