Lars Johan Werle
Lars Johan Werle (23. kesäkuuta 1926 Gävle – 3. elokuuta 2001 Göteborg) oli ruotsalainen säveltäjä.[1]
Werle opetteli säveltämisen itsenäisesti, mutta opiskeli myöhemmin kontrapunktia Sven-Erik Bäckin ja musiikkitiedettä Carl-Allan Mobergin johdolla Uppsalan yliopistossa. Varhaisella urallaan Werle toimi jazzmuusikkona ja kuorolaulajana. Vuonna 1958 hän liittyi Sveriges Radioon tuottajana ja työskenteli siellä, kunnes vietti vuodesta 1970 lähtien kuusi vuotta opettajana Tukholman oopperakorkeakoulussa. Tämän jälkeen hänellä oli kolmen vuoden ajan Göteborgin oopperan säveltäjäresidenssi.[1]
Werle sai vuonna 1960 avantgardistisella Pentagram-teoksellaan jousikvartetille Gaudeamuksen kansainvälisen säveltäjäpalkinnon Alankomaissa. Myöhemmin hän menestyi näyttämö- ja kuoroteosten säveltäjänä. Hän sävelsi musiikin myös kahteen Ingmar Bergmanin elokuvaan: Naisen naamio – Persona (1966) ja Suden hetki (1968).[1]
Werle oli kolmesti naimisissa ja hänellä oli neljä poikaa.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näyttämömusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Drömmen om Thérèse, ooppera (1964)
- Zodiak, baletti (1966)
- Resan, ooppera (1969)
- Tintomara, ooppera (1972)
- Animalen, musikaali (1979)
- Är gryningen redan här?, baletti (1980)
- Äppelkriget, ooppera (1995–1996)[1]
Kuoromusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Canzona 126 di Francesco Petrarca sekakuorolle (1967)
- Flower Power kuudelle tai useammalle ihmisäänelle ja soittimille (1974)
- Ännu sjunger valarna, kantaatti (1992)[1]
Instrumentaalimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pentagram, jousikvartetto (1960)
- Vaggsång för jorden orkesterille (1977)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
