Laokoon-ryhmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laokoon-ryhmä
Laokoon ja hänen poikansa
Nimi Laokoon-ryhmä
Laokoon ja hänen poikansa
Tekijä Hagesandros, Athenodoros ja Polydoros
Valmistumisvuosi 100-luku jaa.
Taiteenlaji marmoriveistos
Korkeus 208 cm
Leveys 163 cm
Syvyys 112 cm
Sijainti Vatikaanin museo
Paikkakunta Vatikaani

Laokoon-ryhmä eli Laokoon ja hänen poikansa on roomalainen monumentaaliveistos ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. Pliniuksen mukaan veistoksen ovat tehneet ródoslaiset kuvanveistäjät Hagesandros, Athenodoros ja Polydoros. Veistos kuvaa, kuinka merikäärmeet kuristavat hengiltä troijalaisen papin Laokoonin ja hänen poikansa.[1] Vuonna 1506 löytynyt veistos on erittäin tunnettu. Siitä on tehty runsaasti reproduktiokaiverruksia ja se on ollut lukemattomien maalausten aiheena. Se on innoittanut myös teoreetikkoja.

Tapahtuma kuvataan Vergiliuksen runoelmassa Aeneis. Vergiliuksen mukaan Laokoon varoitti päästämästä kreikkalaisten puuhevosta kaupungin muurien sisälle. Kun Laokoon oli uhraamassa härkää Poseidonille, merestä nousi kaksi käärmettä. Ne kiertyivät kuolettavasti Laokoonin ja hänen poikiensa ympärille.[1]

Laokoonilla oli erityistä merkitystä roomalaisille, jotka katsoivat polveutuvansa troijalaisista. Veistoksen hahmot symboloivat inhimillistä urheutta, joka taisteli pahansuopia yliluonnollisia voimia vastaan.[1]

Laokoon-ryhmä jalustoineen Vatikaanin museossa.

Useimmat Rooman keisariajan marmoriveistoksista olivat kopioita kreikkalaisista veistoksista, eikä useinkaan ole mahdollista tietää, kuinka uskollisia kopioita ne ovat. Kuitenkin monet tuon ajan marmoriveistokset enemmänkin jäljittelivät varhaisempia tyylejä kuin kopioivat. Myös Laokoon-ryhmä lienee enemmänkin jäljittelyä, samoin kuin Belvederen Apollo.[1]

Laokoon-ryhmän innoitus on peräisin hellenistisestä taiteesta. Sen tyyli on riippuvainen Pergamonin Zeuksen alttarin reliefifriisistä. Siinä on samankaltaisia lihaksikkaita, ponnistelevia ihmishahmoja ja vääristyneitä ilmeitä. Laokoon-ryhmää pidettiinkin pitkään jonkin Zeuksen reliefin aikaisen kadonneen veistoksen kopiona. Sperlongasta Rooman läheltä on kuitenkin löydetty samansuuntaisia ja samojen veistäjien signeeraamia veistosryhmiä. Veistokset oli tehty keisari Tiberiuksen pitosalina käyttämää luolaa varten.[1]

Veistoksen toteutus on hellenistisiä veistoksia mahtipontisempaa ja sensaatiota tavoittelevampaa, ja sen henki on kaukana Aeneiksen arvokkuudesta ja hillitystä vakavuudesta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 175–176. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]