Landnámabók
Landnámabók (”Maanasuttamiskirja”) on keskiajan Islannissa laadittu kertomus Islannin löytämisestä 800-luvun lopulla ja sen jälkeen alkaneesta saaren asuttamisesta. Landnámabókin varhaisin versio on todennäköisesti laadittu 1100-luvun alkupuolella, sillä yhdessä sen säilyneistä versioista (Hauksbók) mainitaan tuolloin vaikuttaneiden Ari Viisaan (isl. inn fróði Þorgilsson) ja Kolskeggr Viisaan (isl inn vitri Asbjarnsson) olleen ensimmäisiä, jotka kirjoittivat muistiin asioita Islannin asuttamisesta. [1] Landnámabókia ei ole suomennettu.
Landnámabókin sisältö ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Landnámabókissa listataan noin 430 saaren eri osien ensimmäisistä, vuosien 870–930 välisenä aikana saapuneista asukkaista ja näiden perheistä ja jälkeläisistä aina 1000-luvulle saakka ja kerrotaan anekdootinomaisesti näiden biografisia tietoja. Käsittely etenee alue kerrallaan, mikä on katsottu todisteeksi siitä, että tekstin kirjoittaja on tuntenut Islannin maantieteen erittäin hyvin, ja teoksen sukupuita pidetään luotettavina. Syy Landnámabókin laatimiselle on mahdollisesti ollut se, että siinä olevan tiedon avulla pyrittiin vahvistamaan tiettyjen sukujen valta omalla alueellaan ja heidän omistusoikeutensa. Suuri osa Islannin asuttajista ja näiden jälkeläisistä kertovien islantilaissaagojen genealogisista tiedoista juontuu todennäköisesti Landnámabókista. Toisaalta on myös pidetty mahdollisena, että osa Landnámabókin säilyneissä versioissa olevista genealogisista tiedoista on voinut olla peräisin islantilaissaagoista. [1]
Landnámabókin versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näitä säilyneitä versioita on viisi, joista kolme on keskiaikaista ja kaksi 1600-luvulta. Vanhimpana pidetään Landnámabókin Sturlubók-versiota, jonka kirjoitti 1200-luvulla vaikuttanut Sturla Þórðarson ja jonka varhaisin säilynyt kopio nyt jo kadonneesta pergamenttikäsikirjoituksesta on 1600-luvulta (AM 107 fol). [2]
Hauksbók-versiona tunnettu Landnámabók on säilynyt samannimisessä, 1300-luvun alusta peräisin olevassa käsikirjoituksessa AM 371 4to, joka on nimetty omistajansa Haukr Erlendssonin (k. 1334) mukaan (Hauksbók eli "Haukrin kirja").[2] Käsikirjoituksessa oleva Landnámabók on Haukrin käsialaa. [3] Haukr mainitsee käyttäneensä lähteenään Sturlubókin versiota ja sen lisäksi myös Styrmir Kárasonin (k. 1245) 1200-luvun alussa kirjoittamaa vastaavaa tekstiä. Kyseinen Styrmisbók ei ole säilynyt nykypäivään, mutta se on todennäköisesti ollut pohjana myös Sturlubókille ja kolmannelle keskiaikaiselle versiolle, Melabókille.[4]
Melabók on sekin 1300-luvun alkupuolelta. Siitä on kuitenkin säilynyt vain kaksi pergamenttisivua 1400-luvulta peräisin olevassa käsikirjoituksessa AM 445 b 4to. Melabók edustaa kuitenkin versioista vanhinta, sillä se on ollut sisällöllisesti lähimpänä nyt jo kadonnutta Styrmisbókia. [5]
Landnámabókin myöhemmät versiot ovat Björn Jónssonin 1630-luvulla laatima Skarðsárbók (pääkäsikirjoitus AM 104 fol) sekä kirkkoherra Þórður Jónssonin 1600-luvulla laatima Þórðarbók (AM 106 fol ja AM 112 fol). Näistä Skarðsárbók perustuu Sturlubókin ja Hauksbókin versiolle, kun taas Þórðarbók pohjautuu Skarðsárbókille ja Melabókille. [6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jakob Benediktsson. 1993. Landnámabók. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 373–374.
- Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jakob Benediktsson 1993; Simek & Hermann Pálsson 2007, 241.
- ↑ a b Jakob Benediktsson 1993, 373; Simek & Hermann Pálsson 2007, 241.
- ↑ Ks. AM 371 4to Handrit.is-sivustolla.
- ↑ Jakob Benediktsson 1993, 374; Simek & Hermann Pálsson 2007, 242.
- ↑ Jakob Benediktsson 1993, 373–374; Simek & Hermann Pálsson 2007, 241–242.
- ↑ Jakob Benediktsson 1993, 374; Simek & Hermann Pálsson 2007, 241–242.
Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finnur Jónsson (toim.). 1892–1896. Hauksbók efter de Arnamagnæanske håndskrifter no. 371, 544 og 675, 4 °, samt forskellige papirshåndskrifter av det kongelige nordiske oldskrift-selskab . Køpenhavn.
- Finnur Jónsson (toim.). 1900. Landnámabók, I–III: Hauksbók, Sturlubók, Melabók . København: Gyldendal.
- Jakob Benediktsson (toim.). 1968. Íslendingabók. Landnámabók. Íslenzk fornrit 1: 1–2. Reykjavík: Hið íslenzka fornrítafélag.
- The Book of Settlements = Landnámabók. Käänt. & toim. Hermann Pálsson & Paul Edwards. [Winnipeg]: University of Manitoba Press, c1972.
- The Book of the Settlement of Iceland: Tr. from the Original Icelandic of Ari the Learned. Käänt. T. Ellwood. Kendal: Wilson, 1898.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Landnámabók muinaisislanniksi Heimskringla.no -sivustolla
- Landnámabók (Sturlubók) muinaisislanniksi Snerpa.is -sivustolla