Lainkohta
Lainkohta (vanha nimitys lainpaikka) on lakitekniikassa käytettävä vakiintuneen järjestelmän mukainen ilmaus, jonka avulla säädöksen osat yksilöidään. Teknistä nimitystä lainkohta ei pidä sekoittaa nimitykseen oikeussäännös, joka tarkoittaa säädökseen sisältyvää oikeusnormia. Lainkohtaan voi sisältyä useita säännöksiä ja säännös voi muodostua useasta lainkohdasta.
Suomalaiset säädökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset säädökset jakaantuvat arabialaisin numeroin numeroituihin pykäliin. Usean pykälän ryhmä voidaan nimetä luvuksi ja luvut voidaan yhdistää osiksi. Säädöksessä, jota ei ole jaettu lukuihin, voidaan pykäliä ryhmitellä väliotsikoiden avulla.
Pykälät jakaantuvat momentteihin, joita ei yleensä numeroida, mutta jotka voidaan joskus varustaa pisteellä muusta tekstistä erotetuilla arabialaisilla numeroilla. Vain yhden momentin sisältäviin pykäliin viitattaessa käytetään ainoastaan ilmaisua pykälä, ja jos halutaan viitata pykälän mahdollisiin kohtiin, käytetään ilmaisua pykälän kohta.
Oikeustieteellisissä yhteyksissä pykälän merkintänä käytetään pykälämerkkiä § ja pykälän arabialaisen numeron perässä ei käytetä pistettä. Lukuihin jakaantuvien säädösten pykälät numeroidaan joko juoksevasti lain alusta sen loppuun saakka tai juoksevasti luvun alusta luvun loppuun saakka. Jos pykälät on numeroitu luvuttain, on pykäliin viitattaessa ilmoitettava myös luku, johon pykälä sisältyy. Säädösteksteissä luku ilmaistaan kirjoittamalla sana luku. Oikeustieteellisissä kirjoituksissa sanan luku tilalla käytetään kaksoispistettä. Esimerkiksi rikoslain 24 luvun 1 § lyhennetään RL 24:1.
Momentti jakaantuu toisinaan johdantokappaleeseen ja sitä seuraaviin kohtiin, jotka voivat jakaantua alakohtiin. Kohdat numeroidaan arabialaisin numeroin, jotka erotetaan muusta tekstistä oikealla kaarisulkeella ")". Alakohdat yksilöidään alussa olevan pienaakkosen avulla. Kohtiin jaetussa momentissa kohtia edeltää johdantokappale, jonka perässä on kaksoispiste. Säädösteksteissä sanaa momentti ei lyhennetä. Sen sijaan muissa teksteissä se usein lyhennetään "mom.".
Muut säädökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin säädöksissä pykäliä vastaavat artiklat, jotka jakaantuvat yhdestä tai useammasta tekstikappaleesta muodostuviin numeroituihin kohtiin. Kohdat jakaantuvat alakohtiin.
Suomalaisissa valtiosopimuksissa ja sopimusten suomennoksissa käytetään pykälän sijasta sanaa artikla ja momentin sijasta sanaa kappale.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1997, osa V palstat 538–539 ja 866–867