Labor Day (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Labor Day
Ohjaaja Jason Reitman
Käsikirjoittaja Jason Reitman
Perustuu Joyce Maynardin romaaniin Labor Day
Tuottaja Lianne Halfon
Russell Smith
Jason Reitman
Helen Estabrook
Säveltäjä Rolfe Kent
Kuvaaja Eric Steelberg
Leikkaaja Dana E. Glauberman
Pukusuunnittelija Danny Glicker
Pääosat Kate Winslet
Josh Brolin
Tobey Maguire
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
Ensi-ilta 25. joulukuuta 2013
Kesto 111 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Labor Day on Jason Reitmanin ohjaama ja käsikirjoittama draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2013. Elokuva perustuu Joyce Maynardin romaaniin Labor Day vuodelta 2009. Elokuvan pääosissa ovat Oscar-palkittu Kate Winslet ja Josh Brolin.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eletään vuotta 1987 pikkukaupungissa Massachusettsissa. Henry Wheeler on 13-vuotias kesälomansa viimeisiä päiviä viettävä kuudesluokkalainen poika, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä (Kate Winslet) kanssa. Sunnuntaisin Henry tapaa isäänsä Geraldia ja tämän uutta perhettä, kun he käyvät yhdessä syömässä. Henryn äiti Adele on kaunis nainen, mutta sulkeutunut ja karttelee seuraa. Henry on tottunut hoitamaan osan asioista äitinsä puolesta, hän esimerkiksi nostaa pankista rahaa äidille. Adele ei juuri käy ulkona, hänen on vaikea lähteä kotoa. Hän lähtee ruokaostoksille yhdessä poikansa kanssa kerran kuussa.

Eräällä tällaisella torstaisella ostosreissulla vieras haavoittunut mies (Josh Brolin) puhuttelee ensin Henryä ja sitten tämän äitiä. Mies pyytää että saisi tulla heidän mukaansa kotiin ja levähtää hetkisen. Mies tekee selväksi että vaihtoehtoja ei ole, eikä Adelen auta kuin suostua.

Saavutaan Adelen talolle: se on päässyt hieman ränsistymään ja selvästi kaipaa jo kaikenlaista korjausta. Adele pahoittelee talon kuntoa. Pian käy ilmi, että Frank Chambers -niminen mies on paennut vankilasta: Häneltä leikattiin tulehtunut umpilisäke, ja vähän sen jälkeen Frank hyppäsi sairaalan toisen kerroksen ikkunasta ja pakeni. Mies pyytää lupaa saada jäädä iltaan saakka. "Yritän olla avuksi, enkä pyydä teiltä mitään." Adele kysyy: "Mistä tiedän, ettet satuta meitä?" Tähän Frank vastaa: "En ole eläissäni satuttanut ketään tahallani." Vähän ajan päästä vankikarkurista tulee juttua tv-uutisissa, ja käy ilmi, että Frank on ollut 18 vuotta vankilassa murhasta tuomittuna. Frank sanoo rauhallisesti Wheelereille: "Ei se niin mennyt."

Frank sitoo Adelen tuoliin kiinni ja sanoo, että äiti ja poika eivät saa saada syytettä karkurin auttamisesta, joten köyttäminen on tarpeen; tilanteen pitää vaikuttaa siltä kuin Frank olisi siepannut heidät. Henry saa jäädä vapaaksi ja katsella, kun vieras mies ryhtyy laittamaan ruokaa. Kun ateria on valmis, Frank syöttää Adelea. Mies on Adelea kohtaan hellä; sitoo hellävaraisesti ja syöttää lempeästi.

Karkuri jää kylään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frank, Adele ja Henry istuvat hiljaa sisällä, kun poliisin partioauto ajaa illalla talon ohitse. Frank nukkuu yön Wheelereiden olohuoneessa. Perjantai-aamuna Frank ja Henry syövät aamupalaa, ja poika vilkaisee sanomalehteä, jossa on kannessa karkurin tarina. Mies sanoo heti, ettei lehti kerro kaikkea. Frank kysyy Henryltä onko tällä sisaruksia. Henry vastaa ettei ole, vaikka äiti kyllä yritti. Isän uudessa perheessä on tosin lapsia jo ennestään; Henryn isä jätti Adelen ja otti sihteeristään uuden vaimon. Siihen Frank tuhahtaa, että miten joku voi päästää käsistään tuollaisen naisen.

Frank sanoo Adelelle, ettei naista tarvitse enää köyttää, riittää että tarvittaessa tämä voi kertoa, että mies sitoi hänet. Frank toteaa ettei ole kuullut läheiseltä junaradalta ääntä. Adele selittää, että on Labor Day -viikonloppu, eivätkä junat nyt kulje. Frankin on siis jäätävä. Frank on tehnyt aamiaista, ja Henry kehottaa äitiä maistamaan. Adele puraisee sämpylää ja liki jähmettyy sijoilleen, kun maku on niin hyvä.

Karkuri-Frank tekee mitä lupaa; hän auttelee talon eri kunnostustöissä. Hän myös opettaa Henryä kopittelemaan, vaikka poika sanoo ettei osaa baseballia. No kohta osaat, mies sanoo – ja poika on isähahmosta hyvillään. Henry myös huomaa tietynlaista lähentymistä äidin ja Frankin kesken. Mutta kohta joku on talon ovella.

Frank nappaa tiukan otteen Adelesta ja komentaa Henryn avaamaan oven. Ovella on vanhempi herra naapurista pieni sanko mukanaan, ja hän kysyy Henryn äitiä. Henry vastaa kuten Frank käski, ettei äiti ole kotona. Ukko ryhtyy ihmettelemään, eihän Adele käy enää missään. Henry paikkaa äkkiä ja sanoo, että äiti on parhaillaan kylvyssä. Naapuri sanoo ettei Henry saisi avata ovea itsekseen, koska liikkeellä on vaarallinen paennut vanki. Sitten mies toteaa, että heille on tullut niin paljon persikkasatoa, että ajatteli siksi tuoda Adelelle. Ukko häipyy, Frank puraisee persikkaa.

Persikat ovat jo niin kypsiä, että menevät nopeasti pilalle. Frank sanoo että eihän niitä hukkaan pidä heittää, antakaas kun näytän. Kädestä pitäen mies alkaa opastaa Adelea ja hänen poikaansa persikkapiiraan teossa. Leivonnainen tehdään pieteetillä, ja useaan otteeseen Frank ja Adele ovat liki toisiaan. Frank laittaa Adelen kippaamaan kansitaikinan piiraan päälle – ei saa olla hidas eikä liian nopea. Henryn äiti pitelee leivinpaperia käsissään, ja silloin Henryn kertojanääni mainitsee, ettei tiedä ihan tarkkaan, milloin äidin kädet alkoivat vapista.

Illalla Henry loikoilee oleskelutilan lattialla, syö piirasta ja pelailee 80-luvun lopun Super Mario -aiheista konsolipeliä, jossa on pieni kiinteä pystynäyttö. Näytöltä Henry näkee takaansa heijastuksen; lähekkäin istuneet Adele ja Frank ovat vähitellen käpertyneet hellästi sylikkäin. Kun poliisiauto taas kulkee talon ohi, Frank tuumii että nyt olisi aika lähteä. Adele ja Henry molemmat ovat sitä mieltä, ettei se kannata, sillä miehen haava ei ole vielä parantunut.

Mieluinen vieras[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka äidin ja pojan seuraan tuppaa väkisin ventovieras, ei tilanne missään vaiheessa ole juurikaan uhkaava. Henryn jonkinlaisessa surumielisyydessä vellonut äiti on rauhallinen nainen, joka ei panikoi, ei yritä paeta tai käydä karkurin päälle, kunhan hänen poikansa on turvassa. Ja mies vakuuttaa pojan olevan hyvissä käsissä. Kun miehen ja naisen välinen yhteys alkaa syvetä suhteeksi, alun tilanne muuttuu; pakoileva vankikarkuri omassa kodissa hermostuttaisi ketä vain, mutta nyt hermostuttavampaa olisi se, että Frank jäisi kiinni ja vietäisiin pois Adelen ja Henryn elämästä.

Frank jatkaa sitä missä hän on hyvä; hän elää rauhallisesti perheen kanssa, putsaa rännit ja huoltaa vehkeet, opettaa Henrylle autonrenkaiden vaihdon – se on hyvä taitaa ennen kuin on tyttöystävä kyydissä – ja auttaa Henryn äitiä kotiaskareissa. Vastalahjaksi tanssitaitoinen Adele opettaa Frankille rumbaa. Sitten Frank ehdottaa grillaamista, ja äiti lähettää Henryn pyörällä ruokakauppaan.

Kaupassa Henry kuulee arvelun, että karkuri piileksii jonkun kotona. Poika myös kohtaa muualta tulleen, suunnilleen samanikäisen tytön, jolla on tavallinen suora tukka mutta vahvasti kajalia silmissä. Kassalla kauppias utelee, kun ostoksissa ei ole säilykkeitä kuten yleensä, ja etenkin kun Henry on ostamassa miehille suunnattua partahöylää: "Äitisi ostaa yleensä niitä vaaleanpunaisia." Henry vastaa että se onkin hänelle itselleen harjoittelua varten.

Frankin paljastuminen uhkaa, kun Henry kantaa ostokset kotiin, eikä ovi menekään lukkoon; naapurin kookas rouva Evelyn änkeää sisään ja huutelee Adelea. Seuraa paniikki. Henry juoksee hakemaan äitiä, joka juuri juttelee talon takaosassa Frankin kanssa. Frank nappaa Henryn syliinsä ja he piilottelevat naapurilta, joka tarvitsee apua. Evelynin on mentävä isäänsä katsomaan parin tunnin ajomatkan päähän, ja hän pyytää Adele katsomaan iltaan saakka pyörätuolissa istuvan cp-vammaisen poikansa Barryn perään. Adelen vastustelu ei auta, niin Barry jää Wheelereille. Frank tulee tervehtimään Barrya, kertoo nimensä ja sanoo, että poika tuli sopivasti pelaamaan pesistä. Kohta Frank opettaa Henryä ja hänen äitiään lyömään palloa.

Illalla Frank viilentää Barryn kuumaa otsaa, ja sitten istutaan katsellen televisiota. Uutisissa puhutaan taas Frank Chambersista ja näytetään hänestä nuoruudenaikaista parratonta kuvaa. Silloin Evelyn ajaa pihaan ja Frank häipyy näkösältä. Evelyn ja Adele juttelevat, kun Barry huomaa uutislähetyksessä Frankista myös parrakkaan kuvan, kiihtyy ja alkaa äänekkäästi hokea "Fra-Fraa!" Evelyn rauhoittelee poikaa, mutta kun tämä ei lopeta, äiti hermostuu ja läimäisee Barrya kasvoihin, mistä Henry ja Adele hätkähtävät. Nainen kärrää päätään riiputtavan pojan autoon.

Pakosuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltatoimien jälkeen Henry kurkistelee ovenraosta, kun hänen äitinsä hoitaa Frankin haavaa. Poika kuulee kuinka aikuiset puhuvat siitä, että he lähtisivät kaupungista. Adele sanoo ettei hänen ex-miehensä antaisi viedä Henryä pois.

Sunnuntaina äiti ja Frank pyytävät Henryltä apua; poika voisi lainata kirjastosta kirjan, joka käsittelee Prinssi Edwardin saarta. Henry poimii valikoiman kirjoja hyllystä, huomaa sitten kirjaston parvelta, että kaupasta tuttu uusi tyttö lueskelee kerrosta alempana. Henry istuu saman pöydän ääreen, nuoret alkavat jutella. Tyttö kertoo että asuu vuoden isänsä luona, koska äidillä on uusi poikaystävä. Henry kertoo että heillekin muutti juuri joku. Tyttö sanoo että hänen äitinsä halusi hänestä eroon, jotta saa rauhassa pelehtiä poikaystävän kanssa. "Kohta sinäkin saat luvan häipyä, että se mies voi sekstailla äitisi kanssa!" Henry on eri mieltä ja kertoo, että he saattavat muuttaa Kanadaan.

Henry käy isän perheen kanssa syömässä. Kun hän saapuu kotiin, äiti kertoo Henrylle, että he ovat päättäneet lähteä yhdessä Kanadaan ja aloittaa uuden elämän. Henry on kyynelsilmin ja järkyttynyt, kunnes äiti oikaisee pojan virheellisen käsityksen; he lähtevät matkaan kolmisin, perheenä. "En ikinä jättäisi sinua."

Maanantaina aletaan pakata muuttokuormaa, mutta Henryn on vielä saatava tavata tyttö. Kotona kesken pakkaamisen Frankin haavaan sattuu, ja Adele aikoo lähteä autolla apteekkiin. Sen sijaan nainen jääkin autoon istumaan. Kohta Frank tulee autolle, istuu Adelen viereen ja kysyy, alkoivatko lähtöaikeet kaduttaa. Silloin saamme kuulla mikä Adelen mieltä painaa.

Talo siivotaan, pakataan loput tavarat. Illalla Henry istuu yksin kirjoittamassa vielä isälle kirjettä.

Kohtalokas tiistai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labor Day -vapaa on loppu. Labor Day sijoittuu aina syyskuun ensimmäiseen maanantaihin. On tiistai ja ensimmäinen koulupäivä kesän jälkeen. Äiti pakkaa autoa varhain aamulla, mutta Henry sen sijaan livahtaa ulos ja kävelee isän talolle jättämään kirjeensä.

Kun Henry kävelee jälleen kotiin, utelias partiopoliisi (James Van Der Beek) pysäyttää kohdalle ja kyselee millä teillä poika niin varhain ulkona liikkuu. Poliisi vaatii saada viedä Henryn kotiin, ja hän tulee vielä jututtamaan autoa lastaavaa Adeleakin. Poliisia kiinnostaa ovatko he lähdössä jonnekin, ja hän tuppautuu sisälle, ettei Adelen tarvitse yksin kantaa kaikkea painavaa. Adele väittää olevansa menossa myymään vanhaa tavaraa pois. Vihdoin poliisi poistuu. Frank alkaa kiirehtiä lähtöä ja kehottaa Wheelereitä käymään nyt pankissa.

Adele on pankissa ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin, hermostuttaa jo muutenkin. Samaan aikaan kotitalon ovi on taas jäänyt lukitsematta, ja naapurin Evelyn paukahtaa sisään. Hän on tuonnut Adelelle kiitokseksi paistoksen, näkee talon lähes tyhjillään ja utelee. Partansa ajellut Frank teeskentelee remonttireiskaa ja toteaa, ettei tiedä mihin perhe on lähdössä. Pankissa Adele on pulassa, sillä hän ei voi noin vain nostaa tiliään tyhjäksi. Kädet vapisevat, kassa noutaa johtajan ja Adelelle esitetään kysymyksiä. Henry pelastaa jännittyneen tilanteen soveltamalla Frankin pakokeinoa; joskus totuus hämää parhaiten. Hän väittää että he nostavat rahat ja lähtevät pakomatkalle kuin Bonnie ja Clyde.

Kotona Henry karkaa yläkertaan hyvästelemään vanhaa huonettaan, kun aikuiset huutavat perään, että on lähdettävä. Juuri silloin alkaa kuulua poliisiautojen sireenit. Adele tahtoo että Frank pakenee, mutta tämä ei suostu. Sen sijaan hän jälleen köyttää Adelen ja teippaa Henryn ranteista tuoliin. Henrylle Frank sanoo, että tämä on hieno poika, muuta ei kannata koskaan uskoa. Adelelle Frank taas sanoo, että istuisi mielihyvin toiset 20 vuotta vankilassa, jos saisi kolme päivää lisää Adelen kanssa. Adele on pois tolaltaan ja Henryltä valuu kyyneliä, kun hän katsoo kuinka Frank kävelee ovelle ja antautuu vastarintaa tekemättä.

Henry kasvaa aikuiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Frank Chambersia syytetään Wheelereiden sieppaamisesta, äiti ja poika käyvät syyttäjän puheilla. Heidän ei oikeastaan auta selittää, etteivät he olleet vaarassa; karkurin suojelu on rikos, samoin alaikäisen yllyttäminen rikokseen – Adele voisi menettää poikansa huoltajuuden. Frank saa 10 vuoden tuomion paosta ja 15 vuotta sieppauksesta. Adele yrittää käydä vankilassa ja kirjoittaa Frankille, mutta ei saa mieheen yhteyttä. Pian tapahtumien jälkeen Adele luopuu Henryn huoltajuudesta, ja poika muuttaa isänsä luo. Kun Henry käy äidillä, äiti on kiireinen ja hermostunut. Henrystä tuntuu että hän muistuttaa äitiään siitä, mitä tältä puuttuu.

Henryn lukiovuosiin kuuluu tyttöystävä ja baseball, jota Frank opetti pojan pelaamaan. Lopulta Henry ehdottaa, että hän voisi palata äidin luo asumaan. Äidin keittiössä Henry alkaa kokeilla leipurintaitoja, ja tästä hän saa itselleen ammatin. Aikuisena miehenä Henry pyörittää menestyvää leipomoa. Eräänä päivänä leipomoon saapuu Frankin kirje; tämä on nähnyt Henryn leipomosta lehtijutun vankilan kirjastossa. Mies toteaa ettei ole enää nuori, mutta on yhä hyvässä kunnossa. Hän arvelee että Adele on varmaan jo avioitunut uudelleen – mutta jos ei ole, olisi mukavaa kirjoittaa hänelle, sillä mies vapautuu pian. Elokuvan lopussa Adele ja Frank kohtaavat jälleen, ja heidät nähdään yhdessä kävelemässä pitkin peltojen keskellä kulkevaa tietä. Aikuisen Henryn ääni toteaa, että hän murehti aina sitä, ettei äiti pääsisi ikinä yksin ulos – mutta lopulta yksin ei tarvinnutkaan olla.

Elokuvan teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa Henry kertoo, kuinka hän vaistosi poikana äitinsä alakulon johtuvan rakkauden kaipuusta. Henry yrittää pitää äidistä huolta ja hemmottelee tätä miten vain osaa – mutta tiedostaa myös ettei hän voi korvata aviomiestä. Kyse ei niinkään ole siitä, että äiti ikävöisi nimenomaan Henryn isää vaan rakkautta yleensä.

Eräässä kohtauksessa äiti ja poika loikovat isossa riippumatossa toisiaan vastapäätä, ja äiti puhuu seksuaaliasioista. Henry toppuuttelee ja sanoo, että kyllä koulussa on kerrottu. Äiti jatkaa silti ja toteaa, että koulussa keskitytään eritteisiin ja kehon muutoksiin – koskaan ei kerrota miltä rakastelu tuntuu. Ei puhuta tunteista, intohimosta tai halusta, ei siitä miltä tuntuu toisen ihmisen läheisyys, kosketus tai kaipuu.

Ilmiselvästi sekä Adele että Frank ovat juuri läheisyyttä ja kosketusta vailla. Elokuva etenee herkästi ja rauhallisesti. Ensimmäisen kerran Frank tietoisen intiimisti koskettaa Adelea, kun hän piirakan nauttimisen jälkeen varovasti ottaa naista pikkuhiljaa vyötäröltä kiinni ja Adele mitään sanomatta vähitellen painaa päänsä Frankin rintaa vasten. Läheisyys ja arkinen yhdessäolo riittävät. Seksiä ei ilmeisesti Labor Day -viikonlopun aikana parin välillä ole, mutta rakastuminen on selvä tosiasia. Lopussa ennen suunniteltua lähtöä, kun he istuvat kuistilla, Adele sanoo että todella haluaa pois, sillä hänestä on tullut talonsa vanki – ja Frank kertoo tulleensa pelastamaan Adelen. Adele toteaa miehelle, ettei kykene antamaan tälle perhettä. Frank vastaa siihen, että "Olet jo tehnyt sen", minkä jälkeen nähdään parin ensimmäinen intohimoinen suudelma.

Henry taas kokee kasvun pojasta mieheksi. Hän ei tiedä vielä mitä kaikkea aviomiehenä oleminen pitää sisällään, mutta tajuaa että ei voi täyttää äitinsä sisintä kaipuuta. Äidin ja Frankin lähentyminen enimmäkseen ilahduttaa poikaa. Vain sen uuden tytön puheet aiheuttavat hetkellisen epävarmuuden siitä, aikooko äiti hylätä hänet, jotta voisi olla miehen kanssa.

Samalla uusi tyttö herättää uusia ajatuksia, joihin liittyy tunteet toista sukupuolta kohtaan. Kun Henry on kaupassa, hän kiinnittää lehtihyllyllä huomiota muotilehtien kansiin, joissa on kuvattuna naisia: hyllyjen reunan yli näkyy naisten silmät. Ennen nukahtamista katseet ovat mielessä ja joku naisista iskee hänelle silmää. Kyse lienee vain Henryn ajatuksista myös silloin, kun hänet näytetään istumassa oppitunnilla tytön takana, ja hän katselee vaalean paidan läpi kuultavia rintaliivien äärirajoja tai on alasti tytön kanssa uimassa. Oikean ensisuudelman Henry saa uudelta tytöltä, kun hän käy tätä tapaamassa ennen lähtöä. Lukion kolmannella luokalla Henryllä on ensimmäinen tyttöystävä, Frankin kirjeen saadessaan hän on ehtinyt avioitua.

Henryn isän ja äidin suhde ei näyttäydy riitaisana, ennemmin siinä on surumielisyyttä. Alussa isä sanoo Henrylle, että on vähän huolissaan tämän äidin tilasta, se kun tuntuu pahenevan. Frankille Adele taas sanoo, ettei oikeastaan yllättynyt kun Gerald lähti, eikä syytä miestä siitä. Kun Henry käy lukion kolmatta ja istuu isänsä kanssa ravintolassa syömässä, isä haluaa kertoa jotain: "Kaikki aina puhuvat hullusta ja villistä intohimosta. Äitisi oli sellainen." Isä puhuu Henryn äidistä kauniisti: hän teki kaiken täysillä, oli upea, hauska ja kaunis nainen. "Parempi mies olisi ehkä jäänyt ja auttanut hänet surun yli. Mutta minusta ei ollut siihen. Kaipasin ihan tavallista elämää." Isä kuitenkin pahoittelee pojalle, että jätti heidät. Seuraavana päivänä Henry ehdottaa, että voisi muuttaa taas äidin luo.

Adelen tragedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silloin kun Adele yrittää lähteä apteekkiin, eikä siitä tahdo tulla mitään, Frank epäilee että nainen epäröi uuden elämän aloittamista ja arkailee pakoa. Adele toteaa että päinvastoin hän haluaa lähteä, mutta hänelle on tullut tapa pysytellä poissa ihmisten ilmoilta. Näin hän kertoo kuinka esikoisen syntymän jälkeen hänen kehonsa unohti kuinka se tehdään: tuli muutama keskenmeno. Raskaudesta ei enää uskallettu puhua muille, ei juhlistaa sitä, huoli oli suuri, suru toistui. Jälleen he alkoivat odottaa lasta, onni kääntyi ja koitti synnytyksen aika. Gerald kannusti vieressä ja onnitteli, kun lapsi tuli maailmaan. Ilo kuihtui saman tien – vauva syntyi kuolleena. Adele ei pysty palaamaan normaaliin arkeen: Kaupungilla hän törmää aina raskaana olevaan naiseen ja pieni kuollut tytär palaa mieleen. Siksi Adelen oli vähitellen yhä vaikeampi poistua kotoaan.

Frankin tragedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankin entisen elämän takaumia nähdään elokuvan kuluessa useissa kohdin pieninä väläyksinä, joista paljastuu vähitellen, kuinka perheellistyminen on vaikuttanut myös miehen kohtaloon. Hän on vasta parikymppinen nuorukainen, kun hän ja Mandy ihastuvat. Parilla on viatonta kuhertelua pick-upin lavalla tai heinäpaalien keskellä. Sitten Frank ilmeisesti lähtee armeijaan. Mies istuu bussissa ja kun se lähtee, näkyy kuinka Mandy astelee pois taakseen katsomatta ja näyttää maalaistytöltä. Kun Frank palaa, Mandy on vastassa oikein laittautuneena. Mandy makaa Frankin, ja annetaan ymmärtää että nainen on se aktiivinen ja aloitteellinen, tietää mitä tekee: hän avaa miehen housut ja ratsastaa päällä, kun mies taas on vähän yllättyneen ja hämillisen näköinen.

Seuraavan kerran tavatessa Frank menee suoraan sairaalaan: Mandy on synnyttänyt pojan. Pari vihitään, mutta alkaa vaikuttaa siltä, että Mandy tarvitsi vain jonkun lapsen isäksi. Torilla heitä vastaan tulee pariskunta, ja Mandy välttelee katsomasta miestä; mieskin kääntää katseensa. Mandy lähtee ulos seksikkäästi pyntättynä, kun taas Frank jää hoitamaan vauvaa. Frankin epäluulo kasvaa, kun Mandy on sanonut olevansa naisten liigassa, mutta se ei edes kokoonnu silloin kuin Mandy on väittänyt. Vauvaa sylissä kantaen Frank menee baariin ja löytää Mandyn sieltä miesseurassa. Kun Mandy on taas seuraavan kerran lähdössä täydessä tällingissä ulos, Frank ottaa naisen kanssa yhteen: Hän on vihainen Mandyn miesseuralaisista ja tivaa, onko poika edes hänen lapsensa. Mandy nauraa pilkallisesti ja kivahtaa: "Senkin hölmö!" Raivoissaan Frank tönäisee Mandyä kiivaasti kaksin käsin, jolloin nainen horjahtaa taaksepäin ja hänen päänsä osuu lämpöpatterin reunaan. Mandy makaa maassa ja vaikuttaa elottomalta. Frank pelästyy ja yrittää auttaa, hän kumartuu alas. Juuri silloin naisen kasvoille tippuu vesipisara. Mies vilkaisee ylös, katosta valuu vettä. "Eikä!" mies parkaisee ja ryntää yläkertaan. Vauva oli tarkoitus kylvettää, ja nyt vesi valuu jo yli ison ammeen laitojen. Mies on vasta 21-vuotias, kun hän menettää sekä perheen että vapauden.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kate Winslet  Adele Wheeler  
 Josh Brolin  Frank  
 Gattlin Griffith  Henry Wheeler nuorena  
 Tobey Maguire  Henry Wheeler aikuisena  
 Clark Gregg    
 James Van Der Beek    

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Labor Day (elokuva).
  • Labor Day Internet Movie Databasessa (englanniksi)
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.