Kävelykeppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arkkidiakonin muotokuva, jossa mallilla kädessään kävelykeppi. Ilja Repin 1877, Tretjakovin galleria.
Kävelykeppiä käyttävä henkilö.
Erityyppisiä kävelykeppejä.

Kävelykeppi on liikkumisen apuna käytettävä kahvalla varustettu keppi, johon nojaamalla liikkuja voi siirtää osan vartalon painosta jaloilta kepin varaan. Vakavammissa yhden jalan vammoissa käytetään kahta kainalo- tai kyynärsauvaa. Kävelykeppiä tai matkasauvaa voidaan käyttää myös edessä olevan maan tai jään kantavuuden tarkastamiseen ennen sille astumista. Kävelykeppiä voidaan käyttää myös itsepuolustusaseena.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet ryhtyivät kantamaan kävelykeppiä 1700–1800-luvulla miekan kantamisen sijaan. Sitä voitiin käyttää aseena, mutta se ei ollut tappava (jotkut kylläkin piilottivat ohuen miekan kävelykepin sisään). Ranskalainen taistelulaji la canne perustuu lyhyen kepin käyttöön aseena, ja englantilainen bartitsu kehitettiin erityisesti kävelykepeillä miekkailuun. 1800-luvun lopulla kehitetyssä japanilaisessa taistelutaidossa Uchida-ryū tanjōjutsussa käytetään länsimaista kävelykeppiä aseena miekkaa vastaan. Vuosikymmenien myötä kävelykeppi muuttui kuitenkin lähinnä herrasmiesten vaatekaapin osaksi.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävelykeppi tulee aina mitoittaa käyttäjänsä mukaan, ja sen vuoksi on olemassa myös pituudeltaan säädettäviä keppejä. Kepin pituuden ohella sen yläosan muotoilu, kämmenpohjaa tukeva malli, helpottaa keppiin tukeutumista. Kävellessä keppi pidetään vammattomalla puolella ja viedään yhtä aikaa tukea tarvitsevan jalan kanssa eteen askelta otettaessa. Hartioiden ja käsivarren rentouttaminen keppikävelyn tauoilla ennaltaehkäisee jännitystiloja, joita esimerkiksi voimakas keppiin nojautumisen tarve usein aiheuttaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]