Kuurin kynnäs
Kuurin kynnäs[1] (liett. Kuršių nerija, ven. Куршская коса, Kuršskaja kosa, saks. Kurische Nehrung) on 98 kilometrin pituinen kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettuaan ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiekkadyynien luonnehtima Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä. Kynnään leveys vaihtelee noin 400 metristä 3,8 kilometriin. Aikanaan Kuurin kynnäs kuului Saksan Itä-Preussiin.
Niemi työntyy etelästä pohjoiseen. Pohjoispäässä kapea salmi yhdistää Kuurinhaffin Itämereen Klaipėdan kaupungin kohdalla. Klaipėdasta on niemelle kaksi lauttayhteyttä, uusi ja vanha.
Kuurin kynnäällä sijaitsee Kuurin kynnään kansallispuisto. Kynnäs hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. Se on Liettuan ja Venäjän yhteinen kohde, joka on suojeltu luonnon- ja kulttuuriarvojensa takia esimerkkinä alueesta, jolla ihminen on vaikuttanut maisemaan.[2]
Liettuan-puoleinen osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuurin kynnään pohjoinen eli Liettuan-puoleinen osa on yhteydessä mantereeseen Venäjän-puoleisen osan kautta. Koko kynnään suurin taajama on Nida, entinen kalastajakylä, joka elää nykyään pääasiassa turismista. Toinen matkailukylä on Juodkrantė. Niemen muut entiset kalastajakylät eivät ole yhtä kaupallistuneita.lähde?
Liettuan puolella kynnäs kuuluu kahteen kuntaan: Klaipėdan kaupunkiin ja Neringan kuntaan. Kylistä pohjoisin on Klaipėdaan kuuluva Smiltynė. Kylän nähtävyyksiä ovat delfinaario, Liettuan merimuseo, saksalaisen rannikkotykistön linnoitusmuseo, kalastusalusten näyttely ja kalastajakylää esittelevä ulkomuseo.lähde?
Noin 10 kilometriä etelään on Neringan kuntaan kuuluva Alksnynėn kylä ja kahdeksan kilometrin päässä suurehko Juodkrantė, sitten Agila. Sieltä 15 kilometriä etelään sijaitsevat Pervalka, Karvaičiai, Nagliai ja Preila. Kuuden kilometrin päässä ovat Neringan kuntakeskukseen Nidaan kuuluva Purvynė ja Skruzdynė. Nidassa on esimerkiksi Nobel-kirjailija Thomas Mannin huvila, jossa hän vietti kesää kolmena vuonna 1930–1932.lähde?
Venäjän-puoleinen osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän puoleinen kynnäs kuuluu Kaliningradin alueen Zelenogradskin piirin Kuršskaja kosan maalaiskuntaan.[3] Tässä maalaiskunnassa asui väestönlaskennan 2010 mukaan yhteensä 1 309 henkeä. Siellä on kolme taajamaa: Morskoje (ent. Pillkoppen), Rybatši (Rossitten) ja Lesnoi (Sarkau).[4][5] Myös kynnään Venäjän-puoleinen osa on kansallispuistoa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuurin kynnäs Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2022.
- ↑ Curonian Spit Unesco. Viitattu 27.4.2012.
- ↑ Munitsipalnyje obrazovanija Kaliningradskoi oblasti (Kalininingradin alueen paikallishallinnon jako (suuremmat eli toisen tason yksiköt)) Kaliningradin alue, gov39.ru. Arkistoitu 21.11.2012. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto): Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006–2007. Россия – Страны СНГ – Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В. Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Kuršskaja kosa Natsionalnyi park. Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 31.10.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuršių nerijos nacionalinis parkas (Arkistoitu – Internet Archive) (liettuaksi)
- Kursiu Nerija National Park (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Kurische Nehrung Pohjolan Sahara, Kansan kuvalehti, 13.10.1933, nro 42, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- 6 metriä vuodessa liikkuvat Kurische Nehrungin vaeltavat hiekkadyynit, Suomen Kuvalehti, 04.09.1937, nro 36, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
