Kuopion tuomiokirkko
| Kuopion tuomiokirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kuopion tuomiokirkkoseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1816 |
| Suunnittelija | Pehr Wilhelm Palmroth |
| Materiaali | Kivi |
| Istumapaikkoja | 1 500 |
| Tyylisuunta | Uusklassismi |
 |
|
Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä. Se on vihitty käyttöön vuonna 1816 sotien viivytettyä rakennustyön valmistumista.
Arkkitehtuuri ja sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pinta-alaa kirkolla on 1 091 neliömetriä. Istumapaikkoja on noin 1 500. Tyyliltään Kuopion tuomiokirkko edustaa 1800-luvun alun uusklassismia. Muodoltaan kivikirkko on tasavartinen ristikirkko. Itäpäädyssä kirkkoa on torni ja lännessä alttari. Kirkkoa on korjattu 1866, 1877, 1895, 1925 sekä 1961. Kirkon korkeus on kellotornin kattoon mitattuna 35,5 metriä, korkeutta Kallaveden pinnasta on 56,4 m ja merenpinnasta 138,20 m. Kirkonkelloja on kaksi, vuosilta 1928 ja 1951.
Kuopion tuomiokirkon pääurut on vuonna 1986 rakentanut tanskalainen Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri, ja niissä on 52 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Kuoriurut on rakentanut ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri AB vuonna 2003.
Alttaritaulun Kristus ristillä on maalannut Pietarissa suomalainen Berndt Abraham Godenhjelm. Alttaritaulun lahjoitti kirkkoon 1843 kirkkoherra ja teologian tohtori Matthias Ingman. J. V. Snellmanin päätoimittamassa Saima-lehdessä oli ajalle harvinainen alttaritaulua koskeva arvostelu, missä todettiin, että alttaritaulu on reliefimäinen ja veistosta muistuttava, mikä heikentää sen ilmaisuvoimaa, mutta että se on oikein kaunis ja luultavasti kuuluu pohjoisen parhaimpiin.[1]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen kirkko on Kuopion viides, Kuopion ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1552[2]. Uuden kirkon piirustukset laati konduktööri Pehr W. Palmroth 1795. Jacob Rijf toimi rakennusmestarina 1806–1807 ja kirkko tehtiin kattolistojen korkeudelle asti vuoteen 1808, jolloin puhkesi Suomen sota. Rakennustöitä päästiin jatkamaan vasta 1812. Pehr Granstedt johti työtä 1813–1815. Vuonna 1815 purettiin puinen Kuopion vanha kirkko Maaherrankadun eteläpäästä. Näiden toimenpiteiden seurauksena kaupan keskus Kustaantori (nykyinen Snellmaninpuisto) vahvisti asemansa kaupungin keskipisteenä. Kirkko sai tuomiokirkon aseman 1851. Tosin Oulun kirkko toimi vuosina 1900–1939 hiippakunnan tuomiokirkkona.
Rakennus ja sen ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museovirasto luokittelee Kuopion tuomiokirkon ja Snellmaninpuiston ympäröivine alueineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit).[3][4] Museoviraston mukaan tuomiokirkko, Snellmaninpuisto sekä vanhat puutalomiljööt ovat Kuopion ruutukaavakeskustan rakennushistoriallisesti arvokkaimpia osia. Maisemallisesti kirkon torni liittyy sen itäpuolella olevaan puistoon.[3]
Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuopion tuomiokirkossa on kahdet urut. Pääurut sijaitsevat urkuparvella kirkon takaosassa. Ne on valmistanut tanskalainen Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri -urkutehdas vuonna 1986. Urkujen soittokoneisto on mekaaninen, ja hallintakoneisto sähköinen. Uruissa on myös tietokonekombinaatiojärjestelmä (10 000 kombinaatiota).
Pääurkujen dispositio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| I RP | II HW | III SW | PED | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Gedakt | 8' | Gedaktpommer | 16’ | Bordun | 16’ | Principal | 16’ |
| Quintatøn | 8' | Principal | 8’ | Fløjte Harmonika | 8’ | Subbas | 16’ |
| Principal | 4' | Spidsfløjte | 8’ | Rørfløjte | 8’ | Quint | 10 2/3’ |
| Rørfløjte | 4' | Koppelfløjte | 8’ | Gamba | 8’ | Oktav | 8’ |
| Oktav | 2' | Oktav | 4’ | Unda Maris | 8’ | Gedaktbas | 8’ |
| Waldfløjte | 2' | Traversfløjte | 4’ | Principal | 4’ | Koralbas | 4’ |
| Larigot | 1 1/3 ’ | Quint | 2 2/3 ’ | Nathorn | 4’ | Koppelfløjte | 4’ |
| Sivfløjte | 1' | Oktav | 2’ | Nasat | 2 2/3 ’ | Nathorn | 2' |
| Sesquialtera | 2 k. | Cornet | 5 k. | Piccolo | 2' | Mixtur | 6 k. |
| Scharf | 4-5 k. | Mixtur | 5-7 k. | Terz | 1 3/5’ | Kontrabasun | 32' |
| Dulcian | 16' | Cymbel | 3 k. | Mixtur | 6 k. | Basun | 16’ |
| Krumhorn | 8' | Trompet | 8' | Fagot | 16’ | Trompet | 8’ |
| Tremolo | Trompet Harmonika | 8’ | Skalmej | 4' | |||
| Obo | 8’ | ||||||
| Clarion | 4’ | ||||||
| Tremolo |
Yhdistimet: I/II, III/II, III/I, I/P, II/P, III/P
Kuoriurut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuopion tuomiokirkkoon hankittiin vuonna 2004 kuoriurut. Ne rakensi ruotsalainen Robert Gustavsson Orgelbyggeri -urkutehdas. Kuoriurut sijaitsevat kuorissa, pääovelta katsoen oikeaa seinää vasten. Ne ovat soitto- ja hallintakoneistoltaan mekaaniset.
Kuoriurkujen dispositio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| I HV | II BV | Jalkio | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Hålflöjt | 8' | Trägedackt | 8' | Subbas | 16' |
| Principal | 4' | Quintadena | 4' | ||
| Nasat | 3' | Flöjt | 4' | ||
| Octava | 2' | Täckflöjt | 2' | ||
| Ters | 1 3/5' | Dulcian | 8' | ||
| Superoctava | 1' | Tremulant |
Yhdistimet: HV-BV, HV-P, BV-P, BV-4'P
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pekka Vähäkangas, tapahtumat (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- ↑ Kirkkojen tiedot / Kuopio; Pyhimyksiä ja paholaisia - pohjoissavolaista kirkkotaidetta, Kuopion taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 24.9.2018.
- ↑ a b 3. Tuomiokirkko ja Snellmaninpuisto ympäristöineen (pdf) (s. 23–27) Kuopion kulttuuriympäristöstrategia. 22.10.2007. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 22.9.2018. Viitattu 24.9.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion tuomiokirkko Wikimedia Commonsissa
- Tuomiokirkko – Kuopion ev.lut. seurakunnat (kuopionseurakunnat.fi)
- Kuopion tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
| Tuomiokirkkoja |
Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
|---|---|
| Katedraaleja |
Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali |
| Paikkamäärältään suuria |
Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi |
| Vanhoja puukirkkoja |
Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko |
| Vanhoja kivikirkkoja |
Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila |
| Modernistisia |
Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko |
| Luovutettujen alueiden kirkkoja |
Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko |