Kulosaaren hautausmaa
Kulosaaren hautausmaa (ruots. Brändö begravningsplats), jota kutsutaan myös Leposaaren hautausmaaksi, on pienin Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan kuuluvista hautausmaista. Se sijaitsee Kulosaaren pohjoispuolella pienessä Leposaaressa, jota yhdistää Kulosaareen kapea pengertie.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulosaaren hautausmaan pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Pienen koon vuoksi sinne haudataan nykyisin vain Herttoniemen seurakunnan ja Matteus församlingin Kulosaaressa asuvia jäseniä.[1] Hautapaikkoja on yhteensä 842, ja marraskuun 2015 loppuun mennessä niihin oli haudattu noin 1 730 vainajaa.[2] Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kahdeksankulmainen kappeli. Kappelin sisäpuolen kattomaalaukset ja kynttilänjalat on tehnyt sisustusarkkitehti Antti Salmenlinna, krusifiksin kuvanveistäjä Essi Renvall.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päätös oman hautausmaan perustamisesta Kulosaaren huvilayhdyskunnan käyttöön tehtiin Kulosaaren seurakunnan kirkkovaltuustossa vuonna 1921 ja seuraavana vuonna ostettiin tarkoitusta varten Ison-Pässin saari. Pohjakaava oli kompromissi Armas Lindgrenin ja Harald Andersinin laatimista vaihtoehtoisista suunnitelmista.[4] Ison-Pässin saarta alettiin sittemmin kutsua Leposaareksi (ruots. Vilan).[1] Hautausmaa vihittiin 8. marraskuuta 1925 ja Lindgrenin suunnittelema kappeli 20. marraskuuta 1927.[5]
Ensimmäinen saareen haudattu oli rouva Anna Kuosmanen, joka kuoli hautausmaan vihkimistä seuranneena päivänä; samassa haudassa lepäävät myös hänen poikansa Elo Kuosmanen ja miniänsä Iris Salin-Kuosmanen.[6]
Armas Lindgrenin kuoltua vuonna 1929 Leposaaren suunnittelua jatkoi arkkitehti Arne Helander, joka suunnittelu muun muassa hautausmaan takorautaisen portin. 1930-luvulle saakka hautausmaalle haudattiin myös Kulosaaren ulkopuolella asuneita, mutta sittemmin katsottiin välttämättömäksi rajoittaa käyttöoikeus vain saaren asukkaisiin ja näiden sukulaisiin.[3] Kulosaaren kunta liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 ja seurakunta Helsingin seurakuntayhtymään vuoden 1959 alusta.[5] Vuoden 2011 alussa Kulosaaren seurakunta liitettiin Herttoniemen seurakuntaan.[7]
Hautausmaalla on myös sankarihauta-alue. Sen yhteydessä on Arne Helanderin suunnittelema, vuonna 1941 paljastettu sankaripatsas Kuoleva soturi, jonka reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Ben Renvall. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 32 kulosaarelaista, joista 18 oli upseereita, kolme lentäjiä ja yksi lotta. Heistä useimmat on haudattu Leposaareen.[8] Kahdeksan vainajaa jäi kentälle.[5]
Leposaareen haudattuja tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaakko Ahokas, kieli- ja kirjallisuustutkija, professori, kääntäjä
- Tauno Alava, rautatievirkamies, liikenneneuvos
- Harald Andersén, kuoronjohtaja, kuoromusiikin vaikuttaja, säveltäjä
- Harald Andersin, arkkitehti
- Pekka Anttila, kauppaneuvos, Lapponia Jewelryn perustaja ja toimitusjohtaja
- Pontus Artti, diplomaatti
- Erik Berner, toimitusjohtaja
- Otto Brunila, laivanvarustaja, merenkulkuneuvos
- Martin Brushane, jazzrumpali ja trumpetisti
- Ragnar Bäckman, vuonna 1937 haaksirikkoutuneen S/S Savonmaan kapteeni
- Jaakko Enkovaara, kauppaneuvos, Oy Eho Ab:n toimitusjohtaja
- Timo Eränkö, näyttelijä, muusikko, sanoittaja (Lapinlahden Linnut)
- Einar Flinckenberg, arkkitehti
- Allan Franck, kilpapurjehtija, olympiamitalisti
- Allan Granfelt, liikemies
- Helge Gyllenberg, mikrobiologian professori
- Gisela Gästrin, rintasyövän torjunnassa ansioitunut lääkäri
- Magnus Haaksalo, kenraaliluutnantti
- Niilo Hakkarainen, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja
- Erik Heinrichs, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali, puolustusvoimien komentaja
- Arne Helander, arkkitehti
- Benjamin Helander, professori, Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja
- Uuno Hirvonen, kirjailija (pseudonyymi Simo Penttilä)
- Salama Hirvonen, toimittaja ja kääntäjä
- Herman Hortling, sisätautiopin dosentti, perinnöllisyystutkija
- Martti Ilveskorpi, asuntosäästötoiminnan ja asuntopolitiikan vaikuttaja
- Jarl Jaatinen, arkkitehti
- Stig Jaatinen, talousmaantieteen professori
- Pauli Jalassola, teollisuusneuvos, Yhteiskirjapaino Oy:n toimitusjohtaja
- Kurt Jansson, Sotainvalidien Veljesliiton toiminnanjohtaja, YK:n apulaispääsihteeri
- Urho Jonkka, kenraalimajuri
- Bertel Jung, arkkitehti
- Felix Jungell, näyttelijä ja laulaja
- Kurt Jäger, elokuvatuottaja
- Kurt Kaira, KHO:n jäsen, KKO:n jäsen, oikeusministeri
- Hannes Kolehmainen, juoksija, olympiavoittaja
- Matti Korhonen, Suomen Pankin johtaja
- Kaarlo Koskimies, päätoimittaja, kanslianeuvos
- Anders Kramer, vuorineuvos, Karhula Oy:n toimitusjohtaja, Kulosaaren huvilakaupungin toimitusjohtaja
- Håkan Krogius, diplomaatti
- Lolo Krusius-Ahrenberg, professori, historioitsija
- Elo Kuosmanen, näyttelijä ja tanssija
- Urho Kähönen, poliitikko, pääjohtaja
- Launo Laakkonen, teollisuusneuvos, Temet Oy:n perustaja
- Adolf Lindfors, näyttelijä, kansallisteatterin johtaja
- Armas Lindgren, arkkitehti
- Olavi Linnamies, metsäneuvos
- A. K. Loimaranta, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
- E. O. Mansukoski, kauppaneuvos, Keskon pääjohtaja
- Ingvar S. Melin, poliitikko
- Maria Melin, yksityisyrittäjä
- Hjalmar Neovius, korkeimman oikeuden presidentti
- Kuno Nevakari, hammaslääketieteen professori
- Armas Nissilä, jääkäri
- Eino Nivanka, kirjallisuuden tutkija, kirjastonhoitaja
- Aarni Nyberg, taloustieteen professori, Suomen Tiedeakatemian jäsen
- Hannes Nylander, maatalousneuvos, kansanedustaja
- Martti Paalanen, arkkitehti
- Liisa Paatso, näyttelijä
- Aarno Pajunen, kauppaneuvos, Edv. Pajunen Oy:n (sittemmin Alepa) toimitusjohtaja
- Frans Pehkonen, oikeusneuvos, korkeimman oikeuden presidentti
- Kauko Pirinen, kirkkohistorioitsija
- Uolevi Poppius, kenraaliluutnantti
- Bruno Procopé, kauppaneuvos
- Jaakko Rahola, TKK:n rehtori ja kansliapäällikkö
- Aimo Reitala, taidehistorioitsija
- Erkki Riimala, mainospäällikkö, merenkulun historiaan perehtynyt kirjailija
- Tiina Rinne, näyttelijä
- Hanna Rönnberg, taidemaalari ja kirjailija
- E. A. Saarimaa, suomen kielen opettaja, kielenhuollon asiantuntija, oppikirjojen tekijä
- Iris Salin, tanssitaiteilija
- Antti Salmenlinna, sisustusarkkitehti
- Heikki Salomaa, muusikko, näyttelijä, Lapinlahden Lintujen perustajajäsen
- Ahti M. Salonen, poliitikko
- Erkki Salonoja, kauppaneuvos, Helsingin Kauppiaat Oy:n perustaja
- Karl Sandelin, arkkitehti
- Risto Sarvas, Metsäntutkimuslaitoksen johtaja
- Eino Schroderus, arkkitehti
- Kurt Simberg, arkkitehti
- Jorma Soiro, kauppaneuvos, hotelli Tornin toimitusjohtaja
- Arne Somersalo, everstiluutnantti, kansanedustaja
- Kaarle Sorkio, kauppaneuvos, ministeri, Keskon johtaja
- Wolter Stenbäck, sortokausien aktivisti ja Suomen Matkailuyhdistyksen johtaja
- Einar Stenij, fyysikko, Teknillisen korkeakoulun professori
- Esko Suhonen, arkkitehti, professori
- Pekka Suhonen, kirjailija
- Antti Suviranta, KHO:n presidentti
- Bruno Suviranta, kansantaloustieteilijä, professori
- Timo Suviranta, koripalloilija
- Paavo Talvela, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali
- Jukka Tammenoksa, kauppaneuvos, Chymos Oy:n toimitusjohtaja
- Aarne Tarasti, kansliapäällikkö
- Eeva Therman-Patau, perinnöllisyys- ja kromosomitutkija
- J. J. Tikkanen, taidehistorioitsija
- Robert Tikkanen, arkkitehti, olympiamitalisti, J. J. Tikkasen poika
- Sakari Timonen, gynekologi, professori, kohdunkaulan syövän torjunnassa ansioitunut lääkäri
- Ilmari Turja, kirjailija, lehtimies
- Onni Turpeinen, apteekkari, lääketehdas Orionin perustaja
- Asko Vilkuna, professori, kansatieteilijä
- Kustaa Vilkuna, akateemikko, kansatieteilijä
- Armas Willamo, elokuvatuottaja
- Martti Vuorenjuuri, kirjailija, toimittaja ja musiikkikriitikko
- Leo Vuoristo, Vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja
- Aarne I. Välikangas, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kulosaaren hautausmaa Helsingin seurakunnat. Viitattu 10.5.2013.
- ↑ http://billiongraves.com/cemetery/Kulosaaren-hautausmaa/168134#cemetery_id=168134&lim=0&num=20&order=asc&action=browse
- ↑ a b Liljestrand, Holger: ”Leposaari: Kaunis hautausmaa Kulosaaressa”, Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä, s. 62–63. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, Helsinki 2000.
- ↑ Kolbe, Laura: Kulosaari: Unelma paremmasta tulevaisuudesta, s. 272–273. Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö, Helsinki 1988.
- ↑ a b c Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 147. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
- ↑ Kvist, Wilhelm: Liten holme blev exklusiv klubb för Brändöbor. Hufvudstadsbladet, 4.11.2023, s. 28–29. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 5.11.2023.
- ↑ http://vrk.fi/default.aspx?docid=4097&site=3&id=0 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuoleva soturi (Arkistoitu – Internet Archive) Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 10.5.2013.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grünthal, Satu (toim.): Leposaari — Vilan: Kiviä, kuvia, kohtaloita. Kirjokansi, 357. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023. ISSN 2323-7392. ISBN 978-951-858-519-3.
- Hanski, Raimo ym. (toim.): Leposaaren sankarit 1939–1944. 1994.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kulosaaren hautausmaa Wikimedia Commonsissa
