Komit
| Komit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan. |
|||||||
| Väkiluku | 350 0001 | ||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | komi ja venäjä | ||||||
| Uskonnot | ortodoksisuus | ||||||
| Sukulaiskansat | komipermjakit, udmurtit | ||||||
|
Huomautukset
1Luvut eivät sisällä komipermjakkeja.
|
|||||||
_(cropped).jpg)
Komit ovat Pohjoiseen jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Uralvuoriston länsipuolella elävä suomalais-ugrilainen kansa. Komit jakautuvat kahteen pääryhmään, komisyrjääneihin ja komipermjakkeihin.
Komin kieltä puhuu äidinkielenään 242 000 ja komipermjakkia 106 000 ihmistä, joista osa on muihin kansallisuuksiin kuuluvia, muun muassa venäläisiä.
Osa komeista käyttää komilaisuuden tunnuksena pohjoismaisen ristilipun tapaista lippua suomalaisten tapaan.[3]
Komisyrjäänit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä. 2000-luvulla komisyrjääneihin kuuluvat izvalaiset ovat aktivoituneet oman kulttuurinsa tunnetuksi tekemisessä.[4] Kolvalaiset ovat komilaistunut nenetsiryhmä. Petšoralaiset ovat komisyrjäänien alueellinen ryhmä. He asuvat Komin tasavallassa Petšora-joen yläjuoksulla. Luzalaiset ovat myös komisyrjäänien alueellinen ryhmä, joka asuu Luza- ja Letka-jokien yläjuoksuilla Komin tasavallassa Priluzjen piirissä. Puolestaan udoralaiset asuvat Mezenin ja sen sivujoen Vaškan yläjuoksuilla Komin tasavallassa Udoran piirissä.
Komipermjakit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omaa kieltään puhuvia komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteeseen Perman alue. Usein on oletettu, että skandinaavisissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. Komien kansalliseepoksen nimi onkin Biarmia, ja sen on kirjoittanut Kallistrat Žakov (1866–1926).[5] Teos on käännetty muun muassa viroksi vuonna 2015.[5] 2000-luvulla komipermjakkeihin kuuluvat jazvalaiset ovat aktivoituneet oman kulttuurinsa tunnetuksi tekemisessä.[4] Zjuzdinin komit ovat myös eräs komipermjakkiryhmä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruhtinaskunnista osaksi Venäjää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen venäläisten levittäytymistä komien asuinalueille, oli komeilla omia ruhtinaskuntiaan. Viimeinen ruhtinaskunta liitettiin Venäjään vuosina 1471–1472 käydyn sodan päätteeksi. Sota oli verinen ja sen seurauksena venäläisten vaikutus laajeni vähitellen kaikille komilaisten elämänalueille. Sodassa menetettyjen ihmishenkien tilalle asutettiin vieraskielisiä työntekijöitä ja hallintoviranomaisia. Muutosta on verrattu jopa kansanmurhaan. Komin kielen abur-aakkosten käyttö loppui ja komilaismiehet värvättiin pakolla miehitysarmeijan käymiin valloitussotiin. Komien vanhoja kyliä ja kaupunkejakin hävitettiin ja asukkaat pakotettiin evakkoon.[6]
Neuvostoliiton aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1931 alkoivat Neuvostoliitossa komien laajat vainot. Niin kutsutussa Sofin-jutussa lavastettiin suurin osa komilaisten poliittisista ja kulttuurielämän johtajista ja vaikuttajista syyllisiksi valtionpetoksesta ja vakoilusta Suomen ja Viron hyväksi. Lavastetut teloitettiin tai viettivät vuosikymmeniä keskitysleireillä. Samaan aikaan komien itsehallinto kaadettiin ja Kominmaa kohotettiin nimellisesti autonomisesta alueesta autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Tasavallan pohjoisosista tehtiin vankileirien saaristo Gulag, jonne tuotiin 20 vuoden ajan junalasteittain vankeja ympäri Neuvostoliittoa. Vain pienissä komilaiskylissä ei ollut orjatyöleirejä ja vartiotorneja. Tämä vaikutti merkittävästi komien kansanluonteeseen luoden pelon ilmapiiriä.[6]
Josif Stalinin kuolemasta huolimatta komien olot eivät helpottaneet, vaan venäläistäminen jatkui. Kun vankien tuominen alueelle loppui, aloitettiin suuri vapaaehtoismuuttohanke. Tämä johti jopa satojentuhansien venäläisten muuttamiseen Kominmaalle luonnonvarojen perässä. Tämä johti siihen, että Stalinin terrorin polvilleen lyömät komit jäivät omilla asuinalueillaan vähemmistön asemaan. Venäläiset ottivat haltuunsa kaikki tärkeimmät asemat yhteiskunnassa. Pääosin he eivät halunneet oppia puhumaan komia. Komin kieli suljettiin työelämän ulkopuolelle. Liittovaltio sulki komilaiset koulut ja yksityiselämässäkin komin kielen käyttö väheni seka-avioliittojen myötä.[6]
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Neuvostoliitto romahti, komilaiset perustivat oman puolueen vuonna 1991. Puolueen nimi on Dorjam Asnymös, suomeksi 'Puolustakaamme itseämme'. Puolueen tarkoituksena on taistella venäläistä kolonialismia vastaan.[6]
Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haploryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli puolella komimiehistä esiintyy uralilaisille kansoille tyypillistä haploryhmää N. 37 prosenttia heistä kantaa sen alaryhmää N1c ja 18,5 prosenttia kuuluu alaryhmään N1b-P43. Komien toiseksi yleisin Y-haploryhmä on R1a (27,4 %).[7]
Äitilinjoissa esiintyvistä haploryhmistä yleisin on H (33 %). Noin neljänneksellä kominaisista on haploryhmä U. 13,6 prosenttia kuuluu sen alaryhmään U4 ja 9,9 prosenttia kuuluu alaryhmään U5. Haploryhmää T tavataan 13,3 prosentin taajuudella.[7]
Autosomaalinen DNA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan keskimäärin 19 prosenttia komien autosomaalisesta DNA:sta on siperialaista. Tämä siperialainen komponentti on ominainen uralilaisia kieliä puhuville kansoille.[7] Vuoden 2013 tutkimuksessa komit sijoittuivat koilliseurooppalaisten väestöjen vierustalle muodostaen oman niistä irrottautuvan ”siipensä” suomalaisten tavoin.[8]
Kuuluisia komeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ivan Kuratov (komiksi Pantjeljel Petrö Öljöš Ivan), komien kansallisrunoilija[6]
- Kallistrat Žakov, (komiksi Palaljej Kaljö) kirjailija, filosofi, komien Biarmia-kansalliseepoksen laatija[6]
- Raisa Smetanina, kilpahiihtäjä
- Nikolai Bažukov, kilpahiihtäjä[9]
- Vladimir Torlopov, Komin tasavallan 1. presidentti
- Vjatšeslav Gaizer, Komin tasavallan 2. presidentti
- Pitirim Sorokin, (komiksi Öljöksan Petj[6]) Yhdysvaltain sosiologisen liiton presidentti[9]
- Valeri Leontjev[9], muusikko, kansallistaiteilija
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (2002 All-Russia Population Census) (4.2. Venäjän federaation osien kansallisuusjakauma (4.2. National composition for regions of the Russian Federation)) Federal State Statistics Service. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 28.01.2011. (venäjäksi) (englanniksi)
- ↑ Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskenta pop-stat.mashke.org. Viitattu 28.01.2011. (englanniksi)(ukrainaksi)
- ↑ Russky Or Rossiisky: An Activist -- And His Native Language -- Go On Trial In A Russian Courtroom RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Tsypanpv (Syktyvkar), Jölgin (Jevgeni): Permiläisten kielten nykytila. The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society, 2009. Suomalais-Ugrilainen Seura.
- ↑ a b Komi kirjandus fi.fennougria.ee. Arkistoitu 25.3.2017. Viitattu 24.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e f g Mitjušev, Ilja: Komin kansa kaipaa vapauttaan. Alkukoti, 2001 (nro 2). Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta.
- ↑ a b c Tambets, Kristiina et al: Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations. Genome Biology, 2018, 19. vsk, nro 1. PubMed:30241495. doi:10.1186/s13059-018-1522-1. ISSN 1474-760X. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Khrunin, Andrey V. et al: A Genome-Wide Analysis of Populations from European Russia Reveals a New Pole of Genetic Diversity in Northern Europe. PLoS ONE, 7.3.2013, 8. vsk, nro 3, s. e58552. PubMed:23505534. doi:10.1371/journal.pone.0058552. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ a b c Jaak Prozes: Onko Putin vepsäläinen?. Tallinna-Kustannus Oy, 2016.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||