Knuut III Hardeknut
| Knuut III Hardeknut | |
|---|---|
.jpg) C. N. Overgaardin maalaama taulu Knuut III Hardeknutista noin vuodelta 1880. | |
| Tanskan kuningas | |
| Valtakausi | 1035 – 8. kesäkuuta 1042 |
| Edeltäjä | Knuut II Suuri |
| Seuraaja | Maunu Hyvä |
| Englannin kuningas | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1040 – 8. kesäkuuta 1042 |
| Edeltäjä | Harald Jäniksenkäpälä |
| Seuraaja | Edvard Tunnustaja |
| Syntynyt |
n. 1018 Englanti |
| Kuollut |
8. kesäkuuta 1042 Lambeth, Englanti |
| Suku | Knýtlinga-suku |
| Isä | Knuut Suuri |
| Äiti | Emma Normandialainen |
| Uskonto | katolilaisuus |
Knuut III Hardeknut (engl. Harthacanute, Canute the Hardy, tansk. Hardeknud, 1018/1019 – 8. kesäkuuta 1042) oli Tanskan kuningas vuosina 1035–1042 ja Englannin kuningas[1] vuosina 1040[2]–1042[2]. Hän oli Knuut Suuren ja Emma Normandialaisen ainoa poika[2].
Tie kuninkaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Knuut seurasi isäänsä Tanskan valtaistuimelle vuonna 1035, mutta joutui riitoihin Norjan Maunu Hyvän kanssa, mikä esti Knuutia menemästä Englantiin ja varmistamaan asemaansa siellä. Emma Normandialainen tuki poikaansa Hardeknutia Englannin kuninkaaksi[2]. Koska Knuut ei voinut matkustaa Englantiin, hänen velipuolensa Harald Jäniksenkäpälä toimi Englannin sijaishallitsijana ja kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1037. Haraldin kruunaamista kuninkaaksi ajoi eritoten jaardi Godwin[2].
Muut muut kuin Knuut tavoittelivat kruunua. Emma Normandialaisen edellisestä avioliitosta kuningas Etherledin kanssa oli jäänyt henkiin kaksi poikaa, Edvard Tunnustaja ja Alfred. He olivat paenneet Englannin kanaalin yli Normandiaan Knuutin verilöylyä Emman sukulaisen, Normandian herttuan, hoiviin.[2]
Knuut Suuren kuoleman jälkeen Edvard Tunnustaja ja Alfred uskoivat hetken koittaneen vallan anastaneiden tanskalaisten kukistamiseksi. Kumpikin uskoi äitinsä, leskikuningatar Emman auttavan. He lähtivät kohti Englantia eri reittejä. Edward tuli kuitenkin matkalla epäluuloiseksi ja kääntyi takaisin. Alfred sen sijaan rantautui Englantiin, missä hänet otti kohteliaasti vastaan jaarli Godwin. Godwin otti Alfredin vastaan kotonaan, jossa pitoja vietettiin vieraanvaraisesti. Godwin myös vannoi uskollisuutta Alfredille. Seuraavana päivänä Godwin johdatti kuitenkin Alfredin seurueen Harald Jäniksenkäpälän sotilaiden ansaan. Alfredin miehet teurastettiin ja Alfredin silmä revittiin hänen päästään. Pahoinpidelty Alfred kuoli pian vammoihinsa.[2]
Knuut III Hardeknut suunnitteli vallankaappausta maihinnousulla, mutta Harald ehti kuolla ennen maihinnousun toimeenpanoa. Harald Jäniksenkäpälä kuoli vuonna 1040[2]. Velipuoli Hardeknut palasi Skandinaviasta ja nousi Englannin kuninkaaksi[2]. Ensi töikseen hän kaivatti Haraldin haudastaan ja heitätti tämän ruumiin Thames-jokeen[2]. Leskikuningatar Emma syytti Godwinia poikansa Alfredin murhasta, mutta juonikas Godwin lahjoitti kuningas Hardeknutille sotalaivan ja selvisi näin ilman rangaistusta[2].
Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Knuut oli raaka ja epäsuosittu hallitsija, sillä hän korotti veroja. Hänen hallituskautensa ehkä merkittävin tapahtuma Englannissa oli verotusta vastaan noussut kapina Worcesterissä vuonna 1041. Tarina Coventryn kaduilla alastomana ratsastavasta Lady Godivasta, joka vaatii paikallisjaarlia alentamaan veroja, saattaa olla peräisin Knuutin kaudelta.
Hardeknut pelkäsi hyökkäystä Skandinaviasta, sillä myös hänen sukulaisensa Sven Estridinpoika ja Norjan kuningas Maunu Hyvä katsoivat Englannin kruunun kuuluvan itselleen. Varmistaakseen asemansa viikinkikuningas Hardeknut halusi lepytellä vanhoja englantilaisia ylimyksiä ja kutsui hyvän tahdon eleenä viimeisen hengissä olevan äidinpuoleisen velipuolensa Edvardin Normandiasta takaisin Englantiin. Tämä kun oli isänsä puolelta vanhaa saksilaista sukua.[2]
Hardeknut kuoli osallistuessaan hääjuhlaan. Hän oli juuri kohottamassa maljaa morsiamen terveydelle, kun hän lyyhistyi kouristellen kuolleena maahan. Historioitsijat ovat kiistelleet siitä, kuoliko Hardeknut liiallisen alkoholin käynnistämään sairauskohtaukseen vai myrkytettiinkö hänet.[2]
Knuutin kuoltua ilman perillistä Edvard otti vallan Englannissa ja palautti anglosaksisen sukulinjan hetkeksi valtaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Harthacnut Oxford Dictionary of National Biography. Oxford University Press. Viitattu 25.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Päivälleen 1000 vuotta sitten tanskalaiset valtasivat Englannin – Siitä alkoi tositarina, jonka rinnalla Game of Thrones kalpenee Yle Uutiset. 18.10.2016. Viitattu 20.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Knuut II Suuri |
Tanskan kuningas 1035–1042 |
Seuraaja: Maunu Hyvä |
|
Edeltäjä: Harald Jäniksenkäpälä |
Englannin kuningas 1040–1042 (1035–1037) |
Seuraaja: Edvard Tunnustaja |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
