Kiisseli
Kiisseli on suurustettu makea keittomainen jälkiruoka, josta käytetään myös nimitystä mehukeitto.
Kiisseli-sana tulee venäjän kielestä (ven. kisel' = hapahko jauhopuuro, hyytelö), ja Venäjällä se tarkoittaa karkeista kaurajauhosta hapatettua ja keitettyä velliä, jota syödään maidon ja voisilmän kera. Läntisessä Suomessa käytettiin kiisselistä nimitystä kräämi (ruots. Fruktkräm'). Esimerkiksi Lounais-Suomessa joulupöytään kuului pitkään luumukräämi eli luumukiisseli.lähde?
Nykyisin kiisseli tarkoittaa suomen yleiskielessä perunajauhoilla suurustettua makeata jälkiruokaa.[1] Kiisseli voidaan keittää mehuun. Se suurustetaan yleensä perunajauhoilla tai maissitärkkelyksellä[2], joskus myös tapiokalla. Maissitärkkelyksellä suurustetusta kiisselistä ei kuitenkaan tule kirkasta, joten sitä käytetään lähinnä maitopohjaisissa kiisseleissä[2]. Suurustettuun kiisseliin voidaan lisätä tuoreita tai pakastettuja marjoja.
Luumukiisseli ja -kreemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luumukiisseli, johon luumujen lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi rusinoita, on yleinen joulupuuron lisäke[3]. Jos siinä on muitakin kuivattuja hedelmiä, sitä kutsutaan sekahedelmäkeitoksi tai sekametelisopaksi. Kermavaahdon kera nautittava kiisselimäinen luumukreemi tai -kräämi on monen suomalaispitäjän perinneruoka[4].
Raumalainen perinneruoka on luumu-rusinakiisseli nimeltä topseilvellinki.
Eteläkarjalainen kaurakiisseli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläkarjalainen perinnejälkiruoka on kaurakiisseli, joka valmistetaan kaurasta hapattamalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Kaikki asumisesta, sisustamisesta, ruoasta ja puutarhasta www.meillakotona.fi. 27.8.2010. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Luumukiisseli Kotiliesi
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.