Keteenit
Keteenit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on karbonyyliryhmä kiinnittyneenä alkylideeniryhmään. Keteenien yleistä rakennetta voidaan kuvata kaavalla R1R2C=C=O.[1] Yksinkertaista ryhmään kuuluvaa yhdistettä kutsutaan keteeniksi eli etenoniksi.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keteenien yleisessä rakenteessa R1R2C=C=O voivat ryhmät R1 ja R2 olla joko alkyyli-, aryyli- tai asyyliryhmiä. Keteenit ovat hyvin reaktiivisia johtuen karbonyyliryhmän ja hiili-hiili-kaksoissidoksen kumuloidusta luonteesta ja ne reagoivat herkästi niin nukleofiilien kuin elektrofiilien kanssa. Karbonyyliryhmän hiiliatomi on hyvin elektrofiilinen ja reagoi nukleofiilien, kuten amiinien ja alkoholien kanssa. Elektrofiilit kuten halogeenit reagoivat keteenien hiili-hiili-kaksoissidokseen elektrofiilisella additiolla. Keteenit osallistuvat myös useisiin sykloadditioihin ja tällaisia ovat muun muassa [2+1]-, [2+2]-, [3+2]- ja [2+4]-sykloadditiot. Esimerkiksi β-laktaamirenkaita voidaan valmistaa keteenin ja imiinin välisellä [2+2]-sykloadditiolla. Keteenien voimakkaan reaktiivisuuden vuoksi ne usein tuotetaan reaktioissa in situ.[2][3]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keteenejä voidaan käyttää orgaanisissa synteeseissä ja paperinkäsittelyssä. Teollisesti merkittävimmät ovat keteeni eli etenoni ja diketeeni. Keteenejä voidaan valmistaa usealla tavalla. Laboratoriossa keteenejä valmistetaan usein halogenoiduista tai halogenoimattomista happoklorideista vahvan emäksen kuten trimetyyliamiinin avulla, jolloin sivutuotteena muodostuu vetykloridia.[2][3][4]
Happoklorideista voidaan valmistaa keteenejä myös sinkin, trifenyylifosfiinin tai mangaani- tai kromikarbonyyliyhdisteiden avulla. Tämä toimii erityisesti alyyli- ja aryyliketeenien valmistukseen. Muita käytettyjä tapoja on ketonien pyrolyysi, karboksyylihappojen, happoanhydridien tai esterien anhydraus korkeassa lämpötilassa tai diatsokarbonyyliyhdisteistä.[2][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ketenes IUPAC GoldBook. Viitattu 22.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Christoph Taeschler :Ketenes, Ketene Dimers, and Related Substances, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010 Teoksen verkkoversio viitattu 23.03.2012
- ↑ a b Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 930–931. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0. (englanniksi)
- ↑ a b Raimund Miller, Claudio Abaecherli, Adel Said & Barry Jackson:Ketenes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 23.03.2012
- ↑ Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 1344. John Wiley & Sons, 2001. ISBN 0-471-58589-0. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keteenit Wikimedia Commonsissa
