Kemiluminesenssi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kemiluminesenssi on kemiallista valon emissiota (säteilyä), joka tapahtuu kemiallisen reaktion yhteydessä ja joka ei vapauta lämpöä. Kemiluminesenssissa kaksi ainetta saadaan reagoimaan keskenään, jolloin elektronien hetkellisesti virittynyt tila purkautuu näkyvänä valona. Eliöissä tapahtuvaa kemiluminesenssia kutsutaan bioluminesenssiksi.
Fysikaalinen ilmiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiluminesenssissä jokaista molekyyliä kohti vapautuu yksi fotoni eli Avogadron vakion verran per mooli ainetta. Esimerkiksi yleisesti käytetty luminoli (5-Amino-2,3-dihydro-1,4-ftaaliatsiinidioni) yhdistettynä johonkin hapettavaan aineeseen muodostaa virittyneen yhdisteen, jonka energia vapautuu valon muodossa.
Esimerkki
- Luminoli + H2O2 → Dianioni (3-aminoftaaliatsiini) + valoa,
missä 3-aminoftalaatin siirtyminen alemmalle energiatasolle vapauttaa fotoneja eli valoa.
Kemiluminesenssin hyödyntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiluminesenssia hyödynnetään muun muassa asevoimissa käytettävissä valotikuissa ja verenjälkien löytämiseksi poliisitutkinnassa. Tässä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin sisältämä rauta. Valotikuissa useimmiten käytetään Cyalume-nimistä ainetta, joka vetyperoksidin kanssa reagoidessaan saa aikaan kemiluminesenssin.