Kellolasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kellolasi, jossa on kaliumpermanganaattia.

Kellolasi on laboratoriotarvike, jota käytetään yleensä haihdutusastiana tai dekantterilasien peittämiseen. Kantena käytettäessä kellolasi ei sulje astiaa ilmatiiviisti, vaan sen tarkoituksena on estää muun muassa pölyn tai roskien joutuminen keitinlasiin. Sitä voidaan käyttää myös alustana pieniä määriä kiinteitä aineita käsiteltäessä, esimerkiksi punnituksen yhteydessä.

Muodoltaan kellolasi on pyöreä, kaarevapintainen lasilevy, joka muistuttaa linssiä. Yleisimmin käytetyt kellolasit ovat halkaisijaltaan 40–80 mm, suurimmat voivat olla jopa 200 mm.

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.