Keeshond
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Keeshond (Wolfspitz) | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Alankomaat Saksa (wolfspitz) |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 3 287[1] |
| Alkuperäinen käyttö | vahtikoira proomuilla ja maatiloilla |
| Nykyinen käyttö | seurakoira, vahtikoira |
| Elinikä | pitkäikäinen |
| Muita nimityksiä | Wolfspitz, Dutch Barge Dog, spitz loup, spitz lobo, chien loup, Fuhrmannsspitz, hollanninpystykorva, Kessu |
| FCI-luokitus |
ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 4 Eurooppalaiset pystykorvat #97.1 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 14–19 kg |
| Säkäkorkeus | 43–55 cm |
| Väritys | hopeanharmaa |
Keeshond (saks. Wolfspitz), aikaisemmin hollanninpystykorva, on keskikokoinen, hollantilainen pystykorvainen koirarotu. Rodun tunnusomaisin piirre on erittäin tuuhea, kaksikerroksinen turkki. Keeshond on yksi viidestä saksanpystykorvarodusta, ja kyseisen määrittelyn mukaan FCI pitää sen kotimaana Saksaa.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keeshond on terhakka keskikokoinen pystykorva, jolla on pitkä kaksinkertainen turkki, pienet pystyt korvat ja kippurahäntä. Turkin väritys on harmaa eri sävyissään (musta, valkoinen, harmaa / hopea). Pää ja selkä ovat tummemmat kuin raajat, kaulus ja häntä, joiden väri on vaaleamman harmaa. Keeshondin silmiä reunustavat rodulle tyypilliset "silmälasit". Jalat ovat vankkaluustoiset ja kulmaukset kohtuulliset. Säkäkorkeus vaihtelee 43–55 cm:n välillä.[2]
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keeshond on vilkas, eloisa ja uskollinen omistajalleen. Rotu on oppivainen ja melko helppo kouluttaa. Keeshondit ovat kuitenkin luonteeltaan vilkkaita, joten nuoren koiran tapakasvatukseen tulee kiinnittää huomiota. Koiran riistavietti on heikko, joten se on oiva retkeilykaveri luonnonystävälle. Vieraisiin keeshond suhtautuu pidättyväisesti olematta kuitenkaan aggressiivinen, mikä tekee siitä hyvän ilmoittavan vahtikoiran.
Lämpimän turkkinsa vuoksi keeshond ulkoilee mielellään huonollakin säällä, mutta seurallisen luonteensa vuoksi se ei sovellu ulkokoiraksi. Keeshondit viihtyvät perheensä kanssa, kiintyvät vahvasti omistajaansa ja ovat aina valmiita osallistumaan kaikkeen toimintaan.
Hyvän koulutettavuuden ansiosta keeshond sopii hyvin seura- ja harrastuskoiraksi esimerkiksi tokoon, agilityyn, koiranäyttelyihin tai maastolajeihin. Rodusta löytyy runsaasti toko- ja agilityvalioita
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keeshond on Keski-Euroopasta lähtöisin oleva pystykorvarotu. Keeshondia on alun perin käytetty vahtikoirana Hollannin kanaalien proomuilla ja maatiloilla. Nykyisin keeshond toimii lähinnä seura- ja vahtikoirana. Keeshond sopii hyvin myös harrastuskoiraksi esimerkiksi tokoon, agilityyn ja koiranäyttelyihin. Keeshond on luonteeltaan vilkas ja eloisa. Pentuja rekisteröidään hieman yli 100 vuodessa.
Kiistanalainen alkuperämaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun nimitys on tuottanut jonkin verran ongelmia: Saksassa sitä kutsutaan nimeltä wolfspitz ja jopa FCI lukee sen saksanpystykorvan kokomuunnokseksi, vaikka sen alkuperämaa on Alankomaat. Toiset pitävät wolfspitziä erillisenä rotuna ja väittävät sen olevan keeshondin kantarotu. Esimerkiksi eurasierin sanotaan olevan samojedinkoiran, chow chow'n ja wolfspitzin, eikä keeshondin, risteytyksen tulos.
Desmond Morriksen mukaan wolfspitz on hieman keeshondia kookkaampi, noin 27–32 kg.[3]
Turkinhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keeshondin pitkä ja tuuhea turkki vaatii säännöllistä hoitoa, mutta ei ole aivan niin vaativa hoitaa kuin ensi näkemältä luulisi. Jos koiraa hoidetaan hyvin ja se saa laadukasta ruokaa ja riittävästi liikuntaa, turkki pysyy kohtuullisella vaivalla kauniina. Turkki tulee kuitenkin harjata säännöllisesti noin kerran viikossa perusteellisesti pohjaa myöten. Pentujen turkki takkuuntuu helposti, ja se pitäisikin harjata lähes päivittäin. Keeshond pestään tarvittaessa, yleensä 3–4 kertaa vuodessa.
Terveystilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keeshond on suhteellisen terve rotu, jolla ei ole merkittäviä taipumuksia perinnöllisiin sairauksiin. Rodulla ei ole sairauksille altistavia äärimmäisiä rakenteellisia ominaisuuksia. Yleisimpiä vaivoja ovat iho- ja turkkiongelmat, joita esiintyy noin joka kymmenennellä keeshondilla.
Keeshond ei kuulu tällä hetkellä PEVISA:an. Rotujärjestö kuitenkin suosittelee, että jalostukseen käytettävien koirien lonkat, kyynärpäät ja polvet tutkitaan sekä koirille tehdään kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiä ennustava tyreoglobuliinivasta-ainetesti (TGA-testi) ja PHPT-sairauden (primääri lisäkilpirauhasen liikatoiminta) toteamiseksi tehtävä geenitesti.
Keeshondit ovat yleensä pitkäikäisiä ja elävät usein yli 10-vuotiaiksi. Vanhin koskaan elänyt keeshond on tiedettävästi ollut 18-vuotias.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen Kennelliitto. Keeshond. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016. Haettu 11.8.2016.
- ↑ Rotumääritelmä: Saksanpystykorvat. Suomen Kennelliitto, 20.2.2020. Haettu 5.6.2021.
- ↑ Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 438. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvitettu artikkeli turkinhoidosta
- Esittelysivu Koirat.comissa
| ||||||||||||||||||