Karatepen piirtokirjoitus
Karatepen piirtokirjoitus on Karatepen rautakautisesta kaupungista Turkissa löydetty foinikiankielinen piirtokirjoitus ja sen luuvilainen paralleeliteksti. Karatepen piirtokirjoitus pisin tunnettu foinikialainen piirtokirjoitus. Se on ajoitettu yleensä 700-luvun lopulle tai 600-luvun alkuun eaa. Teksti sisältää tärkeää tietoa 700-luvun lopun myöhäisheettiläisestä valtakunnasta aikana jolloin Assyrian valtakunta laajeni länteen.
Piirtokirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karatepen rautakautisesta linnoitetusta kaupungista eteläisessä Turkissa löydettiin foinikiankielinen piirtokirjoitus vuosina 1946–1947. Piirtokirjoitus on säilynyt kolmena kopiona foinikian kielellä, joista kahdelle löytyy lisäksi luuvilainen paralleeliteksti. Kyseessä on alun perin kahdella kielellä kirjoitettu teksti. Piirtokirjoituksista kaksi sijaitsee kaupungin kahden portin yhteydessä (tekstit A ja B) ja kolmas on kirjoitettu toisen portin lähelle sijoitetun myrskyn jumalaa kuvaavan steelan jalustaan. Jalustan piirtokirjoituksen luuvilainen paralleeliteksti ei ole säilynyt. Kyseessä on pisin tunnettu foinikialainen piirtokirjoitus.[1]
Porteilta löydetyt foinikialaiset tekstit ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta identtiset. Myös steelan teksti noudattaa uskollisesti porttien tekstejä, mutta sen lopusta löytyvä siunaus- ja kirousjakso poikkeaa niistä. Erojen vuoksi porttien ja steelan siunaus- ja kirousjaksot on käännetty erikseen. Luuvilaisten ja foinikialaisten paralleelitekstien välillä on lisäksi joitakin eroja. Esimerkiksi luuvilaisessa tekstissä tekstin kirjoituttanut hallitsija Asatiwada esitellään Auringon siunaamaksi säänjumala Tarhuntin palvelijaksi, kun vastaavassa kohdassa foinikialainen teksti kertoo Asatiwadan olleen Baalin siunaama ja Baalin palvelija. Koska erot ovat suhteellisen pieniä, paralleelitekstit auttavat tulkitsemaan vaikeita kohtia. Paralleelien suuren määrän vuoksi lähes koko foinikialainen teksti voidaan rekonstruoida. Ainoan poikkeuksen muodostaa steelan piirtokirjoituksen siunaus- ja kirousosa, josta on säilynyt ainoastaan yksi kopio. Sen viimeisistä riveistä voidaankin hahmottaa ainoastaan yksittäisiä sanoja.[1]
Piirtokirjoitukset ajoitetaan yleensä 700-luvun lopulle tai 600-luvun alkuun eaa. Ne on kirjoituttanut kaupungin hallitsija Asatiwada, joka myös kertoo nimenneensä kaupungin itsensä mukaan Asatiwadajaksi. Piirtokirjoituksen mukaan Kuen hallitsija ja danunilaisten kuningas Urikku (tai Awarik[k]u, Warik[k]u) oli asettanut Asatiwadan virkaansa. Kyseessä saattaa olla vasallisuhde Kuen alueen suurkuninkaan Urikkun ja paikallisen kuninkaan Asatiwadan välillä. Jos kyseessä on sama hallitsija kuin Urikkun piirtokirjoituksessa, eikä dynastian toinen samanniminen kuningas, Karatepen piirtokirjoitus voidaan ajoittaa karkeasti samalle ajalle. Piirtokirjoituksessa Asatiwada kerskuu alistaneensa muut alueen kuninkaat hallintaansa, joten ilmeisesti hän saavutti merkittävän aseman Kuen valtakunnassa.[1]
Karatepen piirtokirjoitus sisältää tärkeää tietoa yhdestä 700-luvun lopun myöhäisheettiläisestä valtakunnasta aikana jolloin Assyrian valtakunta laajeni länteen. Se myös kertoo alueen jumalmaailmasta sekä foinikialaisen ja luuvilaisen kulttuurin rinnakkaiselosta eteläisen Turkin alueella. Piirtokirjoitus on edelleen alkuperäisellä sijaintipaikallaan Turkissa.[1]
Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ” | Minä olen Asatiwada, Baalin siunaama, Baalin palvelija, jonka Urikku, danunilaisten kuningas asetti valtaan. Baal teki minusta danunilaisten isän ja äidin; minä annoin danunilaisille elämän.
Minä laajensin Adanan (tasangon) maan auringon noususta sen laskuun, niin että minun päivinäni danunilaisilla oli kaikki hyvin ja kaikkea hyvää oli runsaasti. Minä täytin Paharin kaupungin viljavarastot. Minä hankin runsaasti hevosia, kilpiä ja armeijoita, ja Baalin sekä jumalien ansiosta murskasin kapinalliset. Hävitin kaiken pahan, jota maassa oli. Laitoin herrani kuningashuoneen hyvään kuntoon ja autoin juurruttamaan herrani (vallan). Istuin isäni valtaistuimelle ja tein rauhan kaikkien kuninkaidenkanssa. Ja jokainen kuningas kohteli minua kuin isäänsä vanhurskauteni, viisauteni ja hyväsydämisyyteni takia. Linnoitin kaikki rajaseudut, paikat joissa oli pahantekijöitä ja rikollisia, joista kukaan ei palvellut Mopsun kuningashuonetta. Mutta minä, Asatiwada, alistin heidät jalkojeni alle, ja rakensin linnoituksia noihin paikkoihin, niin että danunilaiset voisivat asua siellä turvallisin mielin. Alistin väkevät maat auringonlaskun suunnalla, maat, joita kukaan kuningas ei ollut alistanut ennen minua, mutta minä, Asatiwada, alistin ja kukistin ne, ja siirsin heidät asumaan idän kaukaisimpaan kolkkaan. Myös danunilaisia asutin sinne, ja minun päivinäni heitä oli kaikkialla Adanan tasangon raja-alueilla, auringonnoususta auringon laskuun ja paikoissa, joita ennen pelättiin, ja missä tiet olivat vaarallisia. Minun päivinäni nainen saattoi kulkea yksin värttinänsä kanssa. Baalin ja jumalien ansiosta kaikkina minun päivinäni oli yltäkylläisyyttä ja (kaikki) oli hyvin. Danunilaiset ja koko Adanan tasangon (asukkaat) asuivat hyvin ja heillä oli turvallinen olo. Minä rakensin tämän kaupungin ja annoin sille nimeksi Asatiwadaja. Baalin ja Resefin, peurojen (herran), käskyn mukaan minä rakensin sen. Baalin ja Resefin, peurojen herran, ansiosta (kaupungissa oli) runsaasti kaikkea. Asiat olivat hyvin, ihmiset asuivat hyvin ja heillä oli turvallinen olo. Siitä (kaupungista) tuli Adanan tasangon ja Mopsun kuningashuoneen vartiolinnake. Sillä minun päivinäni Adanan tasangon maassa oli runsaasti kaikkea ja hyvä olla, eikä danunilaisilla ollut lainkaan yötä minun päivinäni. Minä rakensin tämän kaupungin, (ja) annoin sille nimeksi Asatiwadaja. Minä asetin sinne lyömäaseen Baalin ja uhrasin kaikille jumalankuville yhden härän vuosittaisena uhrina, kyntämisen aikaan yhden lampaan sekä elonkorjuun aikaan yhden lampaan. |
” |
Siunaukset ja kiroukset (A ja B-teksti porteilla)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ” | Siunatkoon lyömäaseen Baal Asatiwadaa elämällä, terveydellä sekä vallalla ylitse kaikkien kuninkaitten. Antakoot lyömäaseen Baal ja kaikki kaupungin jumalat Asatiwadalle pitkän iän ja lukuisia vuosia sekä rikkautta, kaikkea hyvää ja valtaa ylitse kaikkien kuninkaiden. Olkoon tässä kaupungissa runsaasti viljaa sekä viiniä 8 ja olkoon sen asukkailla karjaa, vuohia, lampaita, viljaa ja viiniä. Lisääntyköön heidän jälkeläisensä ja väkevöityköön heidän voimansa, lisääntyköön heidän halunsa palvella Asatiwadaa 11 ja Mopsun kuningashuonetta, Baalin ja jumalien ansiosta.
Jos joku kuningas kuninkaiden joukossa, hallitsija hallitsijoiden joukossa, tai joku muu tärkeä ihminen poistaa Asatiwadan nimen tästä portista ja laittaa (oman) nimensä (siihen), tai jos hän himoitsee tätä kaupunkia ja tuhoaa tämän portin, jonka Asatiwada on tehnyt, ja tekee toisen portin ja laittaa (oman) nime(nsä) siihen tai jos hän kateuden, vihan tai pahuuden takia tuhoaa tämän portin, niin hävittäköön taivaan Baal, Elkunirsa, ikuinen Semes sekä koko jumalan poikien neuvosto sen kuningaskunnan, sen kuninkaan tai sen tärkeän ihmisen. Mutta Asatiwadan nimi pysyköön (portissa) ikuisesti niin kuin aurinko ja kuu pysyvät (ikuisesti). |
” |
Siunaukset ja kiroukset (C-teksti steelassa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ” | … Siunatkoon lyömäaseen Baal Asatiwadaa elämällä, terveydellä ja vallalla ylitse kaikkien kuninkaiden. Antakoon lyömäaseen Baal Asatiwadalle pitkän iän ja lukuisia vuosia sekä rikkautta, kaikkea hyvää, ja valtaa ylitse kaikkien kuninkaiden.
(Tämä on) se uhri, jonka hän t[oi] jumal[ille], kaikille näille jumalankuville: yhden hä[rän] vu[osittaisena] uhrina, (lisäksi) kyntämisen aikaan [yhden lampaan] ja e[lonkor]juun aikaan yhden lampaan. Olkoon tässä kaupungissa runsaasti viljaa sekä viiniä, ja olkoon [kan]salla jo[ka] siinä asuu karjaa, vuohia, lampaita, vi[ljaa ja] viiniä. Lisääntyköön heidän jälkeläisensä ja väkevöityköön heidän voimansa, lisääntyköön heidän halunsa palvella Asatiwadaa ja Mopsun kuningashuonetta Baalin ja jumalien ansiosta. Jos joku kuningas kuninkaiden joukossa, hallitsija hallit[si]joiden joukossa, tai joku tärkeä ihminen päätt[ää] poistaa Asatiwadan nimen tästä ju[ma]lsteelasta ja laittaa (oman) nimensä (siihen), tai jos hän himoitsee tätä kaupunkia ja sanoo: ”Minä teen toisen steelan ja laitan nimeni siihen, ja tuhoan jumalsteelan, jonka Asati-wada on tehnyt lyömäaseen Baalille ja minä … … joen … ja minä … […] minä menen … […] |
” |
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luuvilaisessa tekstissä ei mainita Baal-jumalaa, vaan tekstissä viitataan Auringon siunaamaan ja Tarhuntin palvelijaan. Urikku on assyrialainen muoto nimestä. Foinikialaisissa teksteissä käytettäviä muotoja ovat Awarik(k)u (Karatepen piirtokirjoitus) ja Warik(k)u (Urikkun piirtokirjoitus). Danunilaiset viittaa todennäköisesti Adanan tasangon asukkaisiin. Luuvilaiset paralleelitekstit käyttävän alueen asukkaista nimitystä adanawealaiset (Karatepen piirtokirjoitus) tai (a)hijawalaiset (Urikkun piirtokirjoitus).[1]
Tekstissä käytetty sana ”hankin” on kirjaimellisesti ”tein”, ”armeija” voi olla myös ”armeijan leiri” tai ”kasarmi”, ”kuningashuoneen” voi olla ”palatsin”, ”huoneen”. Kohta ”istuin isäni valtaistuimelle” on kiistelty. Joidenkin tutkijoiden mukaan tässä viitataan Urikkun valtaistuimeen. Seuraavassa tekstissä kuitenkin ylistetään Asatiwadan urotekoja, mikä tukisi tulkintaa, että tässä viitataankin Asatiwadan valtaistuimeensa. Mopsun on luuvilaisessa tekstissä Muksas. Tämä viittaa joko Urikkun tai Asatiwadan kuningassukuun. Useiden tutkijoiden mukaan tämä on yhteydessä kreikkalaisen käyttämään nimitykseen Mopsos, mutta yhteys ei ole selvä.[1]
”Missä tiet olivat vaarallisia” on kirjaimellisesti ”missä mies pelkäsi kulkea tietä pitkin”. ”Kulkea yksin värttinän kanssa” on epäselvä foinikialaisessa tekstissä. Käännös perustuu osin luuvilaisen tekstin tukeen. ”Yötä” voidaan kääntää myös ”pimeyttä”. Luuvilaisessa tekstissä ei mainita Baalia, vaan jumalan nimi on Tarhunt. Lyömäaseen Baal eli Baal Krntris (bʿl krntris) oli ilmeisesti Aleppon Baalin (eli Baal-Smd:n) anatolialainen muoto. Nimen krntris vokalisointi on epäselvä.[1]
Kohta ”uhrasin kaikille jumalankuville” on kiistelty. Monien tutkijoiden mukaan tässä ei viitata kuninkaan antamiin uhreihin jumalankuville, vaan jokilaakson asukkaiden uhreihin. Sana, joka tässä kohdassa käännetään jumalankuvaksi, on luuvilaisen tekstin peruseella tulkittu jokilaakson asukkaiksi. Tällöin käännös olisi: ”kaikki jokilaakson asukkaat uhraavat hänelle (Baalille) ja tuovat hänelle vuosittaisen uhrin …” Ilman luuvilaista tekstiä tämä tulkinta ei olisi mahdollinen. Luuvilainen ja foinikialainen teksti kuitenkin poikkea vat toisistaan monessa kohdassa, ja koska foinikialaisessa tekstissä ei ole mitään epäselvää tässä kohtaa, päädytään seuraamaan sen lukutapaa.[1]
”Vuosittaisena uhrina” voisi viitata myös päivittäiseen uhriin, mutta härän uhraaminen päivittäin vaikuttaa epärealistisen suurelta määrältä. ”Runsaasti viljaa” seuraa luuvilaista tekstiä. Foinikiankielisessä tekstissä lukee ”runsaasti kaikkea”. Elkunirsa tulee sanoista ”El, maailman luoja”. ”Jumalan poikien” voidaan kääntää myös ”jumalien poikien”.[1]