Kaakko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaakko on väli-ilmansuunta, joka on kompassissa idän ja etelän välissä ja 135 asteen kohdalla.

Idän ja kaakon välissä on itäkaakko sekä kaakon ja etelän välissä on eteläkaakko.

Yleensä englanninkielisessä kompassiruusussa ovat lisäksi idän ja itäkaakon välissä itäitäkaakko sekä itäkaakon ja kaakon välissä eteläitäkaakko.

Kaakon ja etelän välissä on eteläkaakko sekä englanninkielisessä kompassiruusussa itäeteläkaakko ja eteläeteläkaakko.

Sanan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakko eli kuikka tulee keväällä usein kaakosta päin.

Sanaa on rinnastettu linnunnimiin kaakkuri ja kaakko (kuikka). Lintujen muuttoaikana tuulee usein etelästä tai kaakosta, josta useat linnutkin tulevat. Kaakko tarkoittaisi tämän tulkinnan mukaan lintujen suuntaa. Samantapainen tapaus voi olla latinassa, jossa ornis on lintu, ja ornithias on kaakkoinen kevättuuli.

PääilmansuunnatVäli-ilmansuunnat
pohjoinenkoillinen
itäkaakko
etelälounas
länsiluode

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.