Juutinrauma
Juutinrauma (ruots. Öresund, tansk. Øresund) on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.[1] Se on maailman vilkkaimmin liikennöityjä vesiväyliä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimen vanhimpina esiintymismuotoina pidetään riimukiveen noin vuonna 950 kirjattua sanaa urasuti, ja vuoden 1353 kirjausta Øræsund. Nimi koostuu sanoista ør(e) tai ör(e) ’hiekkainen merenranta’ ja sund ’kapea väylä, salmi’; joten nimelle saadaan merkitys ’kapea hiekkainen salmi merenrannan edustalla’. Suomenkielisen nimen juutti viittaa Tanskaan eli Juutinmaahan ja rauman merkitys on ’salmi’.[1]
Vuodesta 1429 vuoteen 1857 Tanska keräsi tullimaksuja Juutinrauman laivaliikenteeltä. Tulliasiakirjat ovat nykyään tärkeä tietolähde historian tutkimukselle.[2]
Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maantieteellisen määritelmän mukaan Juutinrauma käsittää Tanskan Sjællandin ja Ruotsin Skånen välisen vesialueen, jonka rajana pohjoisessa on Gillelejen ja Kullenin niemen välinen linja, etelässä Stevnsin majakan ja Falsterbon välinen. Salmi on näin 118 kilometriä pitkä. Kapeimmillaan se on 3,5 kilometriä leveä Helsingørin ja Helsingborgin välillä, leveimmillään 40 kilometriä. Suurin syvyys on 50 metriä Venin saaren lähellä, ja matalin Itämeren ja Kattegatin välinen kynnys vain 10 metriä. Tämä Drogdenin-Limhamnin kynnys säätelee paljolti suolaisen meriveden pääsyä Itämereen.
Pohjan laatu ja veden suolaisuus vaihtelevat paljon salmessa, matalissa lahdissa on hiekkapohja ja vähäsuolaista Itämerestä peräisin olevaa murtovettä, syvemmällä on savi- ja mutapohjia ja painavampaa Kattegatista peräisin olevaa vettä. Veden virtaussuunta on useimmiten pohjoiseen, ulosvirtaava Itämeren murtovesi on merivettä kevyempää ja ulosvirtaus tapahtuu näin pintakerroksissa. Veden kerrostunut suolapitoisuus säätelee vastaavasti meri- ja murtovesieliöiden esiintymistä salmen eri osissa. Salmen pohjoisosassa 30 metrin syvyydessä on Knähakenin vedenalainen luonnonsuojelualue, jonka mereistä lajirunsautta on verrattu koralliriuttoihin. Myös Falsterbon niemen ympäristö salmen kaakkoiskulmassa on vastaavasti merensuojelualue.
Juutinrauman saaria ovat Ven, Amager, Saltholm sekä keinotekoinen, siltaan liittyvä Peberholm.
Juutinrauman yli rakennettu 7 845 metriä pitkä Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000.[3] Sillan kaksikerroksisessa rakenteessa on väylä junille (kahdet kiskot) ja autoille (neljä kaistaa). Siltayhtiö on rekisteröinyt yhteydelle nimen ”Øresundsbron”, joka on sekoitus ruotsia ja tanskaa. Oikea ruotsinkielinen nimi olisi ”Öresundsbron”, tanskankielinen ”Øresundsbroen”. Sillan ylittämisestä peritään maksu, joka kesällä 2015 oli kertaluonteisesta henkilöauton ylityksestä 52 euroa.[4]
Myös lauttaliikenne toimii ja on edelleen suosittu tapa ylittää salmi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hakulinen, Kerkko: ”Juutinrauma”, Paikannimet, s. 247–248. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
- ↑ Suomen sukututkimusseura: Juutinrauman tulli genealogia.fi. Arkistoitu 27.10.2016. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Juutinrauman silta vihittiin käyttöön MTV.fi. 1.7.2000. Viitattu 31.7.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Prices Oresundsbron.com. Arkistoitu 24.8.2013. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juutinrauma Wikimedia Commonsissa
- Juutinrauman silta on kuljettanut miljoonia. Sverigesradio.se 1.7.2010.
| Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
|---|---|
| Varsinainen Itämeri | |
| Suuret lahdet |