Jukka Pohjola
| Jukka Pohjola | |
|---|---|
 Jukka Pohjola vuonna 1909. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–1.2.1914, 4.4.1917–31.10.1917
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. marraskuuta 1878 Kangasala |
| Kuollut | 8. marraskuuta 1948 (69 vuotta) Ylöjärvi |
| Ammatti | piirisihteeri, palstatilallinen |
Johan Gustaf (Juho Kustaa, Jukka) Pohjola (synt. Kontio, 19. marraskuuta 1878 Kangasala – 8. marraskuuta 1948 Ylöjärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1914 ja 1917.[1] Hänet tunnettiin myös runoilijana ja näytelmäkirjailijana.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jukka Pohjolan vanhemmat olivat itsellinen Johan Kontio ja Maria Annantytär. Kansakoulun ja kansanopiston käytyään hän työskenteli puutarhurina Kangasalla ja pellavatehtaalla Tampereella.[1] Pohjola liittyi Kangasalan työväenyhdistyksen jäseneksi vuonna 1903.[3] Suurlakon jälkeen hän oli SDP:n Pohjois-Hämeen piirisihteerinä ja kiertävänä puhujana sekä Hämeenlinnassa ilmestyneen Hämeen Voiman toimittajana. Vuonna 1909 Pohjola valittiin kansanedustajaksi. Vuodesta 1912 lähtien hän viljeli päätoimenaan Ylöjärven Lielahdesta hankkimaansa palstatilaa.[1]
Pohjola oli kansanedustajana vuoteen 1914, jonka jälkeen hänet valittiin jälleen eduskuntaan kevään 1917 vaaleissa.[1] Myöhemmin samana vuonna Pohjola valittiin vastaperustetun Suomen Maatyöväen Liiton liittoneuvostoon.[4] Hän kuului myös yleislakon alla muodostetun Ylöjärven työväen järjestyskaartin johtoon. Sisällissodan käynnistyttyä Pohjola toimi nimismiehen virkaa vastanneessa tehtävässä Ylöjärven järjestyksenvalvojana, kunnes hänet nimitettiin maaliskuussa kansanvaltuuskunnan maatalousasiainosaston sihteeriksi. Huhtikuun puolivälissä Pohjola valittiin osaston virkailijoista koottuun ryhmään, joka matkusti Neuvosto-Venäjälle tutkimaan punapakolaisille suunnitellun siirtolan paikkaa. Pohjola kiersi muun muassa Vjatkassa ja Aunuksen Karjalassa, josta hän palasi syyskuun alussa Suomeen ja ilmoittautui viranomaisille Suojärvessä. Pohjola päätyi lopulta Viipurin vankileirille ja marraskuussa hän sai kahdeksan vuoden kuritustuomion valtiopetoksesta.[3][5]
Pohjola armahdettiin jo 1919, jonka jälkeen hän jatkoi tilansa viljelyä. Vuonna 1921 Pohjola valittiin Ylöjärven kunnanvaltuustoon.[6] Hän toimi myös sen puheenjohtajana.[7] Pohjolan kirjallinen tuotanto käsittää poliittisten pamflettien ohella työväenlehdissä julkaistuja kertomuksia ja runoja. Hänet tunnettiin erityisesti runoistaan. Lisäksi Pohjola kirjoitti ainakin kolme näytelmää.[2][8]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jukka Pohjolan puoliso oli Kuorevedeltä kotoisin ollut Aina Olga Elimäki (s. 1886), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1908.[1] Pariskunnalla oli kolme lasta.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taistelua ja epätoivoa : kolmiosainen näytelmä. 2. painos 1907. Hämeenlinna: Karisto, 1906.
- Vapaaksi vuosiorjuudesta! : palkkaussäännön poistamisesta. Puoluetoimikunnan lentokirjasia n:o 11. Helsinki: Suomen Sosialidemokratinen Puolue, 1906.
- Lain ja oikeuden nimessä : kaksinäytöksinen näytelmä. Pori: M. V. Vuolukka, 1909.
- Miksi vuosiorjuus on poistettava : selostusta palkkaussäännön pahimmista kiristysmääräyksistä. Helsinki: Työväen Sanomalehti Oy, 1909.
- Vainoa : näytelmä yhdessä näytöksessä. Nimimerkillä J. P.. Tampere: Kansan Lehti, 1909.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Jukka Pohjola Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.8.2008.
- ↑ a b Huotari, Anton: ”Sosialistinen kaunokirjallisuus Suomessa”, Työväen kalenteri XVII : 1924, s. 152. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta, 1923. Kansalliskirjasto.
- ↑ a b c Valtiorikosylioikeuden akti 27526 – Pohjola, Juho Kustaa Valtiorikosylioikeuden aktit. 29.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Mitä maatyöväen liiton edustajakokouksessa päätettiin?. Maanvuokraaja, 1917, nro 17, s. 246. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 204, 483-484. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-86007-9-1.
- ↑ Kunnallisvaalit maaseudulla. Aamulehti, 7.12.1921, nro 282, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Ylöjärven kunnanvaltuuston kokouksessa. Aamulehti, 16.2.1922, nro 39, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Antologi av finsk arbetardikt under förberedelse. Nya Pressen, 21.1.1946, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.7.2023. (ruotsiksi)
| ||||||
| ||||||
| ||||||
| ||||||||||||||
