Tämä on lupaava artikkeli.

John MacLean

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John MacLean
Henkilötiedot
Syntynyt20. marraskuuta 1964 (ikä 59)
Oshawa, Ontario
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 183 cm
Paino 91 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1984–2002
Seurat New Jersey Devils (NHL),
San Jose Sharks (NHL),
New York Rangers (NHL),
Manitoba Moose (IHL),
Dallas Stars (NHL)
NHL-varaus 6. varaus, 1983
New Jersey Devils

John Harold MacLean (20. marraskuuta 1964 Oshawa, Ontario) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja ja uransa lopettanut jääkiekkoilija. Hän aloitti NHL-joukkue New Jersey Devilsin päävalmentajana kaudella 2010–2011. Pelaajaurallaan hän pelasi yli tuhat NHL:n runkosarjaottelua ja voitti kertaalleen Stanley Cupin.

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeiset juniorivuotensa MacLean pelasi synnyinkaupunkinsa Oshawa Generalsissa. Toisella kaudellaan joukkueessa, 1982–1983, MacLean teki 47 maalia runkosarjassa ja OHL:n pudotuspeleissä peräti tehot 18+20 17 ottelussa. Oshawa pääsi Memorial Cupiin asti, ja MacLean valittiin Memorial Cup -turnauksen tähdistökentälliseen. Kesällä 1983 New Jersey Devils varasi MacLeanin varaustilaisuuden kuudentena pelaajana.[1] MacLean pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa kauden 1983–1984 alussa 5. lokakuuta 1983. Hän pelasi lopulta New Jerseyssä 23 ottelua ja teki niissä vain yhden maalin. Loppukaudeksi hänet lähetettiin takaisin OHL:n Oshawaan.[2][1]

MacLean palasi New Jerseyhyn kaudeksi 1984–1985. Seuraavalla kaudella hän ylitti ensimmäisen kerran NHL-urallaan 20 maalin rajan, kun hän teki 21 maalia. Kaudella 1986–1987 MacLeanille merkittiin jo 31 maalia.[1] Kun New Jersey pääsi kaudella 1987–1988 ensimmäistä kertaa historiansa aikana pudotuspeleihin, MacLeanille oli merkittävä rooli. Hän teki kauden viimeisessä ottelussa ottelun voittomaalin jatkoajalla Chicago Blackhawksia vastaan, ja voiton ansiosta New Jersey pääsi pudotuspeleihin.[3] Pudotuspeleissä New Jersey selvisi välieriin asti, ja MacLean teki 20 ottelussa tehot 7+11.[1]

Stanley Cup -voitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MacLean ylitti 40 maalin rajan kaudella 1988–1989. Hän onnistui toistamiseen suorituksensa myös seuraavien kahdenkin kauden aikana. Kaudella 1988–1989 ja 1990–1991 MacLean valittiin NHL:n tähdistöotteluun.[1] Kaudella 1989–1990 MacLean teki uransa 171. maalinsa ja nousi New Jerseyn historian parhaimmaksi maalintekijäksi. Syyskuun lopussa 1991 MacLean loukkasi polvensa harjoitusottelussa New York Islandersia vastaan. Hän oli sivussa koko kauden 1991–1992.[2]

MacLean palasi kaudella 1992–1993 ja teki 24 maalia. Seuraavalla kaudella hän ylsi taas 37 osumaan, ja pudotuspeleissä New Jersey eteni välieriin.[1] Kauden aikana hän ohitti Kirk Mullerin New Jerseyn kautta aikojen parhaana pistemiehenä, kun hän sai tililleen uransa 521. pisteensä. Kaudella 1994–1995 New Jersey voitti Stanley Cupin, ja MacLean oli joukkueensa toiseksi paras pistemies finaalisarjassa viidellä pisteellään.[4] Yhteensä hän teki pudotuspeleissä 18 pistettä 20 ottelussa.[1]

Pois New Jerseystä ja uran loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Jerseyssä MacLean pelasi lopulta kauteen 1997–1998 asti. Hänen sopimuksensa olisi loppunut kauden jälkeen, ja koska sopimusneuvottelut New Jerseyn kanssa eivät edenneet, hän pyysi siirtoa. New Jersey kauppasi MacLeanin ja Ken Suttonin kesken kauden San Jose Sharksiin, josta se sai Doug Bodgerin ja Dody Woodin.[4] San Josessa MacLean pelasi kauden loppuun, ja kesällä 1998 hän teki sopimuksen New York Rangersin kanssa. Kaudella 1998–1999 hän teki Rangersissa 28 maalia ja 55 pistettä ja oli epäonnistuneen joukkueen parhaimmistoa.[1] Kauden alussa MacLean pelasi myös uransa 1000. NHL-pelinsä.[4]

Rangersissa MacLean pelasi lopulta hieman yli kaksi kautta. Hänet lähetettiin kauden 2000–2001 IHL:n Manitoba Mooseen, kun Rangersin toimitusjohtaja Glen Sather ei onnistunut kauppaamaan häntä eikä päässyt yhteisymmärrykseen MacLeanin kanssa sopimuksen purkamisesta.[5] Lopulta helmikuussa 2001 Rangers onnistui kauppaamaan MacLeanin Dallas Starsiin.[1] Dallasissa MacLean pelasi kahdella kaudella ja ilmoitti lopettavansa uransa kauden 2001–2002 jälkeen. MacLean pelasi NHL:ssä 1 194 ottelua ja teki niissä tehot 413+429.[6]

Maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1989 jääkiekko

MacLean pelasi Kanadan joukkueessa nuorten MM-kilpailuissa 1984, jolloin maa sijoittui neljänneksi. MacLean jakoi Kanadan parhaan maalintekijän tittelin seitsemällä maalilla. MacLean voitti MM-hopeaa, kun Kanada sijoittui toiseksi MM-kilpailuissa 1989.[2]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MacLean aloitti pelaajauransa jälkeen valmentajana ja palasi New Jerseyhyn apulaisvalmentajaksi kaudeksi 2002–2003. Heti ensimmäisellä kaudella valmentajana MacLean oli voittamassa Stanley Cupia. Hän jatkoi New Jerseyssä apulaisvalmentajana seitsemän kauden ajan.[7] Kolmena vuonna häntä harkittiin myös uudeksi päävalmentajaksi, mutta lopulta Claude Julien, Brent Sutter ja Jacques Lemaire menivät MacLeanin edelle vuosina 2006, 2007 ja 2009.[8]

MacLean palkattiin ensimmäistä kertaa päävalmentajaksi AHL-joukkue Lowell Devilsiin kaudeksi 2009–2010. Hänen valmennuksessaan Lowell pelasi historiansa parhaimman runkosarjan ja selvisi ensimmäisen kerran neljään vuoteen pudotuspeleihin. Kauden jälkeen New Jersey Devils nimesi MacLeanin uudeksi päävalmentajakseen lopettaneen Lemairen tilalle.[7] Devils kuului Itäisen konferenssin parhaimmistoon, mutta joukkue sai 33 ensimmäisestä ottelusta vain 20 pistettä. Joulukuussa Devils erotti MacLeanin ja palkkasi Lemairen korvaamaan hänet.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i John Harold MacLean Legends of Hockey. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  2. a b c John MacLean Hockey Draft Central. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  3. Shea, Kevin: Stanley Cup Journal: 42 Legends of Hockey. 12.9.2003. Hockey Hall of Fame and Museum. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  4. a b c Bonanno, Rocky: MacLean tries to bring stability as coach NHL.com. 17.6.2010. National Hockey League. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  5. Dellapina, John: MacLean Heeds Moose Call NYDailyNews.com. 16.11.2000. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. Dellapina, John: John MacLean retires SI.com. 7.6.2002. CNN/Sports Illustrated. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. a b John MacLean: New Jersey Devils - Head Coach NHL.com. 17.6.2010. National Hockey League. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  8. Porter, David: Devils hire John MacLean as coach Usatoday.com. 17.6.2010. USA Today. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  9. Veteraanivalmentaja eläkkeeltä pelastamaan NHL:n kriisiseuraa YLE Urheilu. 23.12.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 23.12.2010.