Johan Amnell
| Johan Amnell | |
|---|---|
| Tammelan kirkkoherra | |
|
1733–1772
|
|
| Edeltäjä | M. Johan Zidbäck Åboensis |
| Seuraaja | Mikael Avellan |
| Valtiopäiväedustaja | |
|
1734
1738–1739 1740–1741 1742–1743 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi |
Juho Matinpoika Johan Amnelius |
| Syntynyt | 20. maaliskuuta 1692 Kalajoki |
| Kuollut | 5. huhtikuuta 1772 (80 vuotta) Tammela |
| Ammatti | kirkkoherra, valitopäiväedustaja |
| Vanhemmat |
Matti Dordi Jaakontytär |
| Puoliso |
|
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
Ylioppilas (1711) Pappisvihkimys (1722) |
| Tutkinnot | Turun akatemia |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Johan Amnell (Amnelius) (20. maaliskuuta 1692 Kalajoki – 5. huhtikuuta 1772 Tammela) oli rovasti ja Tammelan kirkkoherra vuodesta 1733. Hän oli valtiopäivämiehenä 1734–1743. Häntä pidetään vapauden ajan merkittävimpiin kuuluvana pappissäädyn edustajana.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johan Amnell syntyi Kalajoella 20. maaliskuuta 1692. Hänen isänsä oli pitäjänsuutari nimeltä Matti ja äitinsä tämän vaimo Dordi Jaakontytär. Ei ole tiedossa, miten käsityöläisen pojalla oli varaa lähteä opiskelemaan. Hänen käyttöön ottamansa sukunimi Amnell viittaa hänen kotiseutuunsa ja sen jokeen, sillä amnis merkitsee latinaksi jokea.[1] Amnellin äiti ilmeisesti seurasi poikaansa ainakin tämän viimeiseen seurakuntaan Tammelaan, sillä hänen mainitaan tulleen haudatuksi siellä 7. syyskuuta 1735. Isä on ilmeisesti kuollut jo vuonna 1710.[2]
Amnell aloitti 1711 opintonsa Turun akatemiassa, Suuren Pohjan sodan aikana.[1] Hän on mahdollisesti joutunut pakenemaan Ruotsin puolelle Isovihan aikana. Joka tapauksessa hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1. marraskuuta 1722[3]. Samana vuonna hänestä tuli Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen. hänestä tuli 5. toukokuuta 1733 Tammelan pitäjän kirkkoherra. Vuodesta 1736 alkaen hän oli samalla lääninrovastina.[1]
Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkollisen työnsä lisäksi Amnell teki merkittävän poliittisen uran, ollen sillä saralla suomalaisista merkittävimpiä vapaudenajalla. Hän oli säätyvaltiopäivillä Turun hiippakunnan alaosan papiston edustajana vuosina 1734, 1738-1739, 1740-1743 sekä 1743-1743. Poliittisesti hän lukeutui myssypuolueeseen ja otti kantaa sen mukaisesti. Hän oli kolmilla eri valtiopäivillä jäsenenä salaisessa valiokunnassa. Vuonna 1738 hän kuului maan puolustusta ja turvallisuutta käsitelleeseen deputaatioon. Tämä antoi hallitukselle valtuutuksen aloittaa olosuhteiden salliessa hyökkäyssota Venäjän keisarikuntaa vastaan, Amnellin ollessa deputaation ainoa suunnitelmaa vastustava jäsen. Salaisen valiokunnan tehtyä 1741 päätöksen aloittaa sota, myöntyi Amnell päätökseen todeten kuitenkin pelkäänsä, että sota sujuisi huonosti ja juuri Suomi joutuisi kärsijäksi.[1][4]
Amnellin valtiopäiväura ei kuitenkaan keskittynyt pelkästään sotilaallisiin kysymyksiin. Vuosien 1738-1739 valtiopäivien aikana hän tuki Pohjanmaan maaherran Klas Frölichin[4] ehdotusta ulkomaankaupan sallimisesta maakunnan kaupungeille. Lisäksi hän antoi lämpimän kannatuksensa Hämeen talonpoikien vaatimuksille siitä, että suomenkielisillä seuduilla toimivien virkamiesten pitäisi osata suomea. Hattujen sodan jälkeen hän puolusti voimakkaasti valtiopäivillä sitä, että Suomelle myönnettäisiin mahdollisimman pitkä verovapaus. Amnellia onkin luonnehdittu maltilliseksi poliitikoksi, joka pyrki pitämään huolen erityisesti suomalaisten oikeuksista. Häntä ei valittu enää vuoden 1743 jälkeen valtiopäiville, mutta tämän on arveltu johtuneen siitä, että hän oli ollut niillä mukana harvinaisen monta kertaa.[1]
Amnell kuoli Tammelassa 5. huhtikuuta 1772.[3]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amnell avioitui 1725 ensimmäisen kerran Lohjan kirkkoherran Grels Arctopolitanuksen tyttären Margareta Elisabet Arctopolitanuksen kanssa, jonka kuoltua 1735 Amnell avioitui uudelleen 1738 Anna Maria Chierhornin kanssa. Annan kuoltua 1750, Amnell avioitui seuraavana vuonna Eva Elisabet Borgströmin (k. 1784) kanssa. Amnellin tytär, Margareta Elisabet Amnell[5], avioitui Turun akatemian lainopin professorin ja rehtorin Olof Pryssin kanssa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Virrankoski, Pentti: Johan Amnell Kirjastovirma. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 3.9.2019.
- ↑ Blomstedt, Yrjö: Johan Amnellin syntyperä Genos 37 (1966). genealogia.fi. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 3.9.2019.
- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Johan Amnell Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 3.9.2019.
- ↑ a b Johan Amnell - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 3.9.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Olof Pryss Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 3.9.2019.
|
