Jedrovo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jedrovo
Е́дрово
Entinen majatalo Jedrovossa.
Entinen majatalo Jedrovossa.

Jedrovo

Koordinaatit: 57°55′3″N, 33°36′58″E

Valtio Venäjä
Alue Novgorodin alue
Piiri Valdain piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 536,5 km²
Väkiluku (2009) 2 200











Jedrovo (ven. Е́дрово) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Valdain piirissä Venäjällä. Kylä sijaitsee samannimisen järven rannalla noin 25 kilometriä Valdaista itään. Kunnan pinta-ala on 536,5 neliökilometriä. Kylässä on 1 400 ja kunnassa 2 200 asukasta (vuonna 2009).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jedrovon kunta rajoittuu idässä Tverin alueeseen, etelässä Novgrodin alueen Demjanskin piiriin, lännessä Valdain piirin Ivantejevon ja Korotskon sekä pohjoisessa Roštšinon kuntaan. Seudulla sijaitsee Valdain kansallispuisto, alueellinen Valdain rauhoitusalue sekä Streglinojärven luonnonmuistomerkki.[1]

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 25 kylää: Afanasovo, Bel, Bolšoje Nosakino, Dobyvalovo, Gvozdki, Haritoniha, Kosteljovo, Krasilovo, Makušino, Markovo, Navolok, Novaja Sitenka, Novinka, Plav, Retška, Rjadtšino, Selištše, Semjonova Gora, Sredneje Nosakino, Staraja Sitenka, Starina, Starovo, Trufanovo, Vnjutino ja Zeljonaja Roštša. Yli sadan asukkaan kyliä ovat Dobyvalovo ja Zeljonaja Roštša.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jedrovon kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1495. 1500-luvulta lähtien se kuului Valdain Ivironin jumalanäidin luostarille. 1700-luvulla kylään rakennettiin Katariina II:n matkapalatsi.

Kunnan eteläosa on entistä valdainkarjalaisten asuinaluetta. Entisen Navolokin seurakunnan kaikki asukkaat olivat 1800-luvun puolivälissä karjalaisia, tosin jo tuolloin he osasivat myös venäjää[2]. Vielä 1950-luvulla karjalaa puhuttiin Gvozdkin, Haritonihan, Kosteljovon, Makušinon, Markovon, Navolokin, Starinan ja Trufanovon kylissä[3]. Viimeiset valdainkarjalaiset asuivat 1980-luvulla Markovossa[4].

Liikenne, elinkeinot ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie sekä Bologojen ja Dnon välinen rautatie. Tärkeimmät työnantajat ovat kauppa, liikenne ja julkiset palvelut.[1] Kunnassa toimii maatalousyritys, puunjalostuslaitos, hiekkaa ja soraa louhiva yritys sekä kaupan ja ravintola-alan palveluja[5]. Lähes kolmasosa työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella[1].

Jedrovossa on lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja sairaala, Navolokissa kulttuuritalo, kirjasto ja ensiapuasema, Krasilovossa kirjasto ja ensiapuasema, Dobyvalossa kulttuuritalo ja Novaja Sitenkassa kirjasto. Zeljonaja Roštšassa toimii Valdain (Dobyvalovon) mielisairaala. Nähtävyyksiin kuuluvat muinaiset asuin- ja hautapaikat, 1800-luvulla rakennetut Jedrovon kirkko, palatsi, hotelli, postiasema ja asuintalot sekä toisen maailmansodan muistomerkit.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Generalnyi plan Jedrovskogo selskogo poselenija valdayadm.ru. Viitattu 12.11.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  2. Novgorodski sbornik, vypusk II, s. 113. Novgorod: Izdanije Novgorodskogo Statistitšeskogo Komiteta pod redaktsijei N. Bogoslovskogo, 1865.
  3. Palmeos, P.: Karjala Valdai murrak, s. 3. Tallinn: Eesti NSV teaduste akadeemia, 1962.
  4. Punžina, A.S. (sost.): Slušaju karelski govor, s. 6. Petrozavodsk: Periodika, 2001. ISBN 5-88170-071-6.
  5. Pasport munitsipalnogo obrazovanija Jedrovskoje selskoje poselenije edrovoadm.ru. Viitattu 12.11.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]