Inkojen sisällissota
| Inkojen sisällissota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Huascar kannattajineen |
Atahualpa kannattajineen | ||||||
Inkojen sisällissota oli Huascarin ja Atahualpan välinen sota inkavaltakunnan herruudesta 1529–1532. Huascar julistautui isänsä Huayna Capacin kuoleman jälkeen inkojen hallitsijaksi. Mutta Atahualpa havitteli myös Sapa Incan titteliä. Tämä johti vuosia kestävään uuvuttavaan sisällissotaan, jonka Atahualpa voitti. Pian sisällissodan jälkeen Francisco Pizarro saapui valloittamaan inkavaltakuntaa.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehkä Pizarron miehet, jotka kävivät Tumbesissa, levittivät isorokon Etelä-Amerikkaan 1520-luvulla. Inkahallitsija Huayna Capac kuoli 1527 mahdollisesti isorokkoon.[1][2] Samoin kävi hänen vanhimmalle pojalleenkin. Sen jälkeen oli epäselvää, kuka olisi seuraava inkahallitsija. Huaynalla oli kaksi poikaa eri vaimoista.
Atahualpan äiti oli erään valloitetun pohjoisen alueen entistä kuninkaallista sukua. Huascar taas oli puhdasta kuninkaallista verta ja piti siksi Atahualpaa kelvottomana hallitsijaksi. Eri tahot ovat väittäneet joko Huascaria tai Atahualpaa perinteiden mukaan lailliseksi hallitsijaksi. Todellisuudessa mitään perimysjärjestelmää ei ollut, vaan poliittisesti voimakkain poika voitti.
Cuscon papisto tuki Huascaria. Atahualpa lähetti Huascarille lahjoja ja ilmaisi halunsa hallita valtakuntaa yhdessä Huascarin kanssa. Huascar kuitenkin syytti Atahualpaa kapinalliseksi. Huascar tapatti joitain Atahualpan lähettiläitä ja lähetti loput takaisin naisten vaatteissa.
Atahualpa suuttui tästä, ja julisti veljelleen sodan. Atahualpan kannattajien mielestä Huascaria ei oltu valittu kuninkaaksi perinteisten riittien mukaan.
Huascar voitolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atahualpan haltuun jäi pohjoinen inka-alue ja Quitosta tuli Atahualpan inkapääkaupunki.[1][2] Huascar oleskeli aluksi Cuscossa.[1][2] Huascarilla oli suurempi armeija, mutta Atahualpalla oli taitavampia kenraaleja.[1][3]
Huascar marssi armeijansa kanssa pohjoiseen ja sai cañari-intiaanit liittolaisikseen. Huascarin joukkojen yllätyshyökkäys Tumbebambaan onnistui. Tumbebamba oli Huayana Capacin ja myöhemmin Atahualpan oleskelupaikka. Cañari-intiaanit olisivat halunneet inkavaltiosta eroon. Huascarin miehet vangitsivat Atahualpan. Alkoivat voitonjuhlat. Vartijat sallivat naisten nähdä Atahualpan. Eräs nainen kuljetti hänelle työkalun, jonka avulla tämä saattoi myöhemmin karata. Päästyään vapaaksi Atahualpa kokosi joukkonsa vastahyökkäykseen.
Huascar joutui epäsuosioon, kun hän otti verona sukujen omaisuudet.
Atahualpa voitolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atahualpan joukot voittivat Ambatossa Huascarin joukot ja vangitsivat kenraali Atocin. Sitten Atocia kidutettiin ja lopulta hänet murhattiin. Atahualpan joukot etenivät kohti Cajamarcaa. Atahualpa kohteli vangittuja Huascarin miehiä yleensä ystävällisesti, mutta niskuroijat hän murhasi joukoittain. Tämä pelotti Huascarin kannattajia antautumasta. Atahualpan kerrotaan murhanneen canareja, jotka olivat Huascarin liittolaisia.[1] Atahualpan armeija voitti Bonbonissa ja Jaujassa. Tämän jälkeen seurasi monia taisteluja. Atahualpan etelässä oleva armeija jaettiin kohteen osaan. Toinen hyökkäsi kohti Huascarin armeijaa edustasta. Toinen osasto kiersi selustaan ja esti Huascarin armeijan paon. Niinpä Huascarin armeija hävisi taistelun, ja Huascar itse vangittiin.[1] Atahualpan armeijan kenraali Quizquiz puhdisti Cuscon Huascarin suvusta, virkamiehistä ja kannattajista verisellä massamurhalla.[1] Joidenkin arvioiden mukaan sodassa olisi kuollut 4-5% inkoista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Minster, Christopher: Huáscar and Atahualpa Inca Civil War History & Culture. 28.4.2017. Thought Co. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Minster, Christopher: The History of Quito History & Culture. 16.5.2017. Thought Co. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Seaman, Rebecca M.: ”Rumiñahui”, Conflict in the Early Americas: An Encyclopedia of the Spanish Empire's Aztec, Incan, and Mayan Conquests: An Encyclopedia of the Spanish Empire's Aztec, Incan, and Mayan Conquests, s. 329. ABC-CLIO, 2013. ISBN 978-159-884-777-2. Google-kirjat (viitattu 23.12.2018). (englanniksi)
