Iakob Gogebašvili
Iakob Gogebašvili (georg. იაკობ გოგებაშვილი, Iak'ob Gogebašvili; 15. lokakuuta 1840 – 1. kesäkuuta 1912) oli georgialainen opettaja, lastenkirjailija ja journalisti, jota pidetään Georgian nykyaikaisen kasvatustieteen perustajana. Jokainen georgialainen on vuodesta 1880 lähtien oppinut lukemaan äidinkieltään hänen laatimansa aapisen Deda ena (georg. დედა ენა 'äidinkieli') avulla. Muokattua laitosta käytetään Georgian kouluissa nykyäänkin.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gogebašvili syntyi Varianin kylässä Gorin lähellä Georgiassa, joka oli silloin osa Venäjän keisarikuntaa. Köyhän perheen isä oli pappi Simon Gogebašvili. Iakob opiskeli Gorin ja Tbilisin seminaarissa, ennen kuin lähti Kiovan teologiseen akatemiaan vuonna 1861. Samanaikaisesti hän kävi luonnontieteen luennoilla Kiovan yliopistossa, jossa hän tutustui venäläisten ajattelijoiden, kuten Aleksandr Herzenin, Vissarion Belinskin ja Nikolai Tšernyševskin, poliittisiin ajatuksiin. Toisin kuin moniin hänen aikansa Georgian älymystön jäseniin, häneen kuitenkin vaikutti enemmän Gorin ja Tbilisin seminaarin uskonnollinen tausta kuin venäläiset radikaalit.[2] Gogebašvili palasi Georgiaan vuonna 1863, ja hän opetti aritmetiikkaa ja maantiedettä Tbilisin seminaarissa. Seminaarin opiskelijat vierailivat hänen asunnossaan, jossa voitiin turvallisesti keskustella taiteesta ja politiikasta.[3] Tämän vuoksi hänet erotettiin Pietarin Pyhän Synodin määräyksestä vuonna 1874.[4]
Erottamisensa jälkeen Gogebašvili jätti vakituisen työn ja omisti aikansa ja energiansa koulutuksen edistämiseen. Vuonna 1879 hän avusti Seura lukutaidon levittämiseksi georgialaisten keskuudessa -nimisen yhdistyksen perustamista. Sen kautta hän vastusti erityisesti koululaitoksen venäläistämistä ja yritti estää georgian kielen rapautumisen – hän vertasi kieltä "kurjaan orpoon, jolta on riistetty kaikki huolenpito ja suojelu".[5] Gogebašvili sai pian vaikutusvaltaa prinssi Ilia Tšavtšavadzea ympäröivän älymystön keskuudessa. Tšavtšavadze johti Georgian kansallisen heräämisen liikettä salamurhaansa saakka vuoteen 1907.
Gogebašvilin tärkein teos Deda ena, lapsille tarkoitettu johdanto georgian kieleen, julkaistiin alun perin vuonna 1876. Teos siirtyy aakkosista kirjallisiin teksteihin, ja se sisältää useita tietosanakirjamaisia sivuja. Kirjasta on otettu sadan vuoden aikana loputtoman paljon painoksia, ja siitä on tullut paitsi georgiankielisten myös useiden muunkielisten uusien aapisten malli Kaukasuksen alueella.[6] Toinen Gogebašvilin merkittävä teos on Bunebis k'ari (georg. ბუნების კარი 'ovi luontoon') vuodelta 1868. Saduista ja luonnontieteellisestä johdannosta muodostuu pienoiskokoinen lasten tietosanakirja. Gogebašvili kirjoitti myös useita satuja ja historiallisia kertomuksia lapsille sekä monia Georgian kulttuuria ja identiteettiä puolustavia lehtiartikkeleita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lang, David Marshall: A Modern History of Georgia. London: Weidenfeld and Nicolson, 1962.
- Rayfield, Donald: The Literature of Georgia: A History. Routledge, 2000. ISBN 0-7007-1163-5.
- Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation. Indiana University Press, 1994. ISBN 0-253-20915-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
