Hypomania

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hypomania on mielenterveyden häiriö, joka liitetään usein kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Se tarkoittaa oireiltaan maniankaltaista mutta lievempää jaksoa.[1]

Hypomanian erottaminen persoonallisuuteen liittyvistä mielialan vaihteluista voi olla vaikeaa. Innostumisen lisäksi siihen liittyy kuitenkin usein myös ärtyisyyttä, lyhytjännitteisyyttä, keskittymisvaikeuksia, unettomuutta ja lisääntynyttä alkoholin käyttöä.[1] Monet hypomanian oireista saattavat muistuttaa persoonallisuushäiriön oireistoa. Hypomania saattaa ilmetä tavallisuudesta poikkeavana energisyytenä eli "voimallisuutena". Mieliala saattaa olla korkealla muttei maanisella (suuruusharhaisella) tasolla. Tämä tarkoittaa realisuudentunteen säilymistä: ei suuria ostoksia, lomamatkasuunnitelmia, hinnakkaita hankintoja tms. Toisaalta mieliala saattaa aaltoilla (dystymia) ja puhe olla nopeatempoista sekä "syrjähtelevää". Ts. ajatuksenjuoksu rientää ripeästi aiheesta toiselle. Selvää patologista psykoottisuutta tai harha-aistimuksia ei yleensä esiinny. Maanis-tyyppisiä jaksoja saattaa olla mahdollisesti vain yksi ainoa koko elämän aikana.

Hoitomuotona voidaan käyttää lamotrigiinia (Lamictal (R) ) tai antiepileptisiä ja neuroleptisia lääkeaineita. Hyvä ja riittäväntasoinen psykiatrinen hoito (esim. keskusteluterapia) saattaa lieventää oireilua.

Diagnostiikkaa saattaa vaikeuttaa myös esimerkiksi neurologisperäinen poikkeavuus, kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) tai Aspergerin oireyhtymä. Myös autisteilla saattaa hypomania olla mahdollista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Huttunen, Matti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö Terveyskirjasto. 14.11.2015. Duodecim. Viitattu 11.9.2016.