Huliganismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FC Barcelonan stadionin edustalla oleva kyltti, joka kieltää tiettyjen esineiden tuomisen stadionin alueelle.

Huliganismi on julkisilla paikoilla usein ryhmässä tapahtuvan häiriköinnin, väkivallan ja muun uhkaavan käytöksen nimitys.[1] Huliganismi on usein tavoitteetonta väkivaltaa väkivallan vuoksi. Toisin kuin terrorismilla, huliganismilla ei välttämättä pyritä poliittisiin tai taloudellisiin päämääriin.

Huliganismi on yleensä mielletty epämääräiseksi käsitteeksi, ja sitä on harvoin laissa määritelty erikseen rangaistavaksi[2].

Väkivaltarikollisuuden ohella huliganismiin kuuluu usein omaisuusrikoksia. Omaisuuteen kohdistuvaa huliganismia, jonka tarkoituksena on vahingonteko, kutsutaan vandalismiksi. Usein huligaanit ovat nuoria, syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä miehiä: "Meillä ei mene hyvin, meidän mielestämme yhteiskunta ei toimi, siksi heimoudumme."[3]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana huligaani tulee englannin kielen sanasta hooligan, joka tuli käyttöön Lontoossa 1890-luvulla. Sana on johdettu irlantilaisesta sukunimestä Houlihan. Sen nimiseen perheeseen kuuluneita henkilöitä tiettävästi sanottiin olleen paljon kadulla mellastaneiden nuorten keskuudessa.[1] Toisen selityksen mukaan kyseessä olisi ollut vain yleisesti tuohon aikaan viihteessä käytetty stereotyyppinen irlantilainen nimi. Sanan hooligan varhaisin tunnettu kirjallinen esiintymä on eräs vuodelta 1898 oleva lehtiartikkeli.[4] Suomen kieleen sana tuli jo 1900-luvun alussa.[1]

Urheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallohuliganismi on näkyvä urheiluhuliganismin muoto. Huliganismia esiintyy myös esimerkiksi rugby- ja krikettiotteluissa kannattajien keskuudessa. Huliganismin estämiseen käytetään runsaasti voimavaroja varsinkin kansainvälisten arvoturnauksien ja -ottelujen yhteydessä.

Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä huliganismi on määritelty rikoslaissa, ja taustalla on vuosien 1905 ja 1906 poliittiset levottomuudet. Siksi huliganismi ymmärrettiin neuvostovallan aikana nimenomaan poliittiseksi rikokseksi. Ensi kerran se kirjattiin rikoslakiin vuonna 1922, ja sen määritelmä oli niin laaja, että juovuksissa tehdyistä pikkurikkeistä voitiin tuomita jopa vuodeksi vankeuteen. Neuvostoliiton aikaiset kaksi suurta huliganismiaaltoa vaikuttivat lain sisältöön. Ensimmäinen niistä sattui 1920-luvun puolivälissä, jolloin taustalla oli talous- ja sosiaalipoliittisia virheitä ja valtaeliitin sisäinen kamppailu. Huliganismia koskeva lakipykälä jaettiin kahtia, ja tavalliset kansalaiset saivat lievemmän rangaistuksen kuin rikoksenuusijat ja neuvostovallan vastustajat. Toinen vaihe oli Stalinin kauden päätyttyä Nikita Hruštševin kaudella, jolloin pyrittiin turvaamaan yhteiskuntarauha, kun vankiloista ja työleireiltä oli vapautettu runsaat miljoona ihmistä.[2].[5]

Kaksi Kauniaisten lukion abiturienttia tuomittiin vuonna 1984 törkeästä huliganismista vuoden työleirirangaistukseen heidän uituaan alasti hotelli Pribaltiskajan suihkulähteessä Leningradissa.[6][7] Lukiolaiset armahdettiin huhtikuussa 1984, muutamaa päivää ennen presidentti Koiviston valtiovierailua Neuvostoliittoon.[8]

Huliganismia on esiintynyt 2000-luvulla Venäjällä jalkapallo-otteluissa ja rasistisina levottomuuksina. Näihin nuorten miesten käyttäytymisiin ei kuitenkaan ole juuri puututtu. Valtiovallan herätti kuitenkin Pussy Riot -niminen performanssiryhmä, jonka käyttäytymisen valtiovalta koki uhkaavaksi, ja ryhmää on syytetty huliganismin vakavammasta muodosta.[2]

Ympäristöjärjestö Greenpeacen 18. syyskuuta 2013 Petšoranmerellä suorittama mielenosoituksellinen kiipeäminen venäläisen Gazpromin öljynporauslautta Prirazlomnajan ulkolaidalle johti syytteeseen murmanskilaisessa oikeusistuimessa. Aktivistien epäiltiin syyllistyneen huliganismiin.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 216. Hakusana huligaani. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
  2. a b c Ira Jänis-Isokangas, Pussy Riot osui Venäjän kipupisteeseen, Helsingin Sanomat, 10.8.2012 s. A 2
  3. Jalkapallohuliganismi elää ja voi hyvin Englannissa Blogi, Helsingin Sanomat. Viitattu 25.10.2013.
  4. Hooligan Online Etymology Dictionary. Viitattu 8.9.2012.
  5. a b Huliganismilla on Venäjällä pitkät perinteet Helsingin Sanomat. Viitattu 25.10.2013.
  6. Suomalaispojat vuodeksi työleirille Neuvostoliitossa. Helsingin Sanomat, 14.4.1984.
  7. Tuomio huliganismista Leningradissa – Alastomat suomalaispojat työleirille. Ilta-Sanomat, 13.4.1984, s. 1.
  8. Suomalainen nuorukainen meni Neuvostoliitossa uimaan... Kysy mitä vaan. 4.4.2011. Helsingin kaupunginkirjasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]