Hiukkassäteily

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista,[1] joilla on massa ja liike-energiaa. Hiukkassäteily syntyy yleeensä radioaktiivisen hajoamisen seurauksena atomin ytimessä. Se voi koostua esimerkiksi alfasäteilystä, beetasäteilystä, neutroneista, positroneista tai neutriinoista. Alfasäteilyssä säteilyhiukkaset ovat alfahiukkasia ja beetasäteilyssä beetahiukkasia. Beetahiukkaset ovat alfahiukkasia kevyempiä ja läpäisykykyisempiä.[2] Esimerkiksi aurinkotuuli on Auringosta Maahan saapuvaa hiukkassäteilyä. Hiukkassäteily vaikuttaa sähköisiin palveluihin ja maan päällä eläviin olentoihin. koska hiukkassäteily on useimmiten atomien radioaktiivista säteilyä aiheuttavien hajoamisten seurausta, se on yleensä radioaktiivista, kuten gammasäteily.[3] Hiukkassäteily on samalla yleensä myös ionisoivaa, ja tällaista säteilyä voidaan käyttää joidenkin sairauksien toteamisen apuna ja sairauksien hoitoon.[4]

Alfasäteilyä aiheuttavat alfahiukkaset muodostuvat kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.[5] Beetasäteilyä aiheuttavat beetahiukkaset taas koostuvat elektroneista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dennis Marchiori: Clinical Imaging: With Skeletal, Chest, & Abdominal Pattern Differentials, s. 2. Elsevier Health Sciences, 2014. ISBN 9780323261944. (englanniksi)
  2. Säteilylajit Teollisuuden voima Oyj. Arkistoitu 19.3.2017. Viitattu 19.10.2023.
  3. Hiukkassäteily Peda.net, kotkansaaren koulu. Viitattu 19.10.2023.
  4. Mitä on säteily? Mitkä ovat säteilytyypit? Eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto. International Acency for Researc on Cancer. Viitattu 19.10.2023. [vanhentunut linkki]
  5. Alfasäteily Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.10.2023.
  6. Beetasäteily Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.10.2023.