Heikki Lindroos
| Heikki Lindroos | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.7.1908
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. toukokuuta 1865 Messukylä |
| Kuollut | 16. huhtikuuta 1915 (49 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | prokuristi |
Henrik Viktor (Heikki) Lindroos (31. toukokuuta 1865 Messukylä – 16. huhtikuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi porvarissäädyn valtiopäiväedustajana vuosina 1904−1905 sekä SDP:n kansanedustajana 1907–1908.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lindroosin vanhemmat olivat Kangasalaisissa syntyneet sahatyömies Johan Gustaf Lindroos (1838−1905) ja Maria Stiina Heikintytär Mikkola (s. 1839). Lindroos työskenteli 13-vuotiaasta lähtien Tampereen pellavatehtaalla. Työnjohtajaksi noustuaan Lindroos siirtyi vuonna 1903 Tampereen Työväen Osuuskaupan myymälänhoitajaksi ja vuodesta 1906 lähtien hän työskenteli Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnan prokuristina Helsingissä.[1][2]
Lindroos liittyi Tampereen työväenyhdistykseen jo 1890-luvun vaihteessa ja toimi sen puheenjohtajana. Vuonna 1903 Lindroos oli yksi Forssan kokouksen puheenjohtajista ja 1905 hän kuului Tampereen suurlakkokomiteaan. Lindroos oli myös seitsemän vuoden ajan Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.[1][2]
Valtakunnanpolitiikassa Lindroos oli Tampereen porvarissäädyn edustaja vuosien 1904–1905 valtiopäivillä.[3] Kansanedustajaksi hänet valittiin maalsikuussa 1907 Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Lindroosin ainoaksi jäänyt kansanedustajakausi päättyi jo kesällä 1908 eduskunnan hajottamiseen. Lindroosia ei asetettu uudelleen ehdolle hänen poikettuaan eduskuntatyössään puolueen linjasta. Syksyllä 1907 Lindroos valittiin Suomen Pankin valtuusmieheksi porvaripuolueiden äänillä, kun hän oli ryhtynyt omin nokkinensa Yrjö Sirolan vastaehdokkaaksi. Myöhemmin Lindroos äänesti 21 vuoden kunnallisen äänioikeusikärajan puolesta vastoin puolueohjelman esittämää 20 vuoden ikärajaa.[4][5]
Kansanedustajakautensa jälkeen Lindroos keskittyi työhönsä prokuristina. Hän oli myös SOK:n johtokunnan jäsen ja toimi hallintoneuvoston puheenjohtajana. Lindroos kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen 49-vuotiaana huhtikuussa 1915.[1][5] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[6]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lindroosin puoliso oli Tampereelta kotoisin ollut Vilhemina Matilda Wallenius (s. 1863), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1899. Pariskunta oli lapseton.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Heikki Lindroos Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.5.2007.
- ↑ a b ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 9. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
- ↑ Nordenstreng, Sigurd: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906. Osa V, s. 207–208. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Heikki Lindroos saanut epäluottamuslauseen. Sosialidemokraatti, 23.4.1908, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ a b † Heikki Lindroos. Aamulehti, 17.4.1915, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Niitä näitä. Työmies, 16.6.1917, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.8.2022.
|
