Harry Gullichsen
| Harry Gullichsen | |
|---|---|
.jpg) Harry Gullichsen (1940) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1902 Kotka |
| Kuollut | 4. syyskuuta 1954 (51 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | vuorineuvos |
| Puoliso | Maire Gullichsen |
| Lapset |
Kristian Gullichsen Johan Gullichsen Lilli Alanen. |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | A. Ahlström Osakeyhtiö |
Harry Gullichsen (31. lokakuuta 1902 Kotka – 4. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos ja teollisuusvaikuttaja. Yhdessä puolisonsa Maire Gullichsenin kanssa hän tuki voimakkaasti Suomen arkkitehtuurin ja modernin taiteen kehitystä.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hänen isänsä oli pitkään Ab W. Gutzeit & Co:n pääjohtajana toiminut norjalaissyntyinen Alexander Gullichsen. Myös Harry Gullichsen työskenteli aluksi yrityksessä, kunnes vuonna 1926 siirtyi A. Ahlström Osakeyhtiön palvelukseen. Heinäkuussa 1928 hän avioitui yhtiön johtajan Walter Ahlströmin tyttären Mairen kanssa. Ahlströmin kuoltua vuonna 1931 valittiin Gullichsen seuraavana vuonna yhtiön pääjohtajaksi.[1]
Hänet tunnettiin muun muassa hyvistä neuvottelu- ja sovittelutaidoistaan. Esimerkiksi Gullichsenin vuonna 1940 K.-A. Fagerholmin ja Eero A. Wuoren kanssa käymät keskustelut auttoivat merkittävästi niin sanotun tammikuun kihlauksen syntyyn.[1]
Harry Gullichsen oli yhdessä puolisonsa Mairen kanssa suuri taiteen ja arkkitehtuurin ystävä. Hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa oli arkkitehti Alvar Aalto, joka suunnitteli Ahlström-yhtiöille useita kohteita eri puolille maata. Merkittävin niistä on vuonna 1939 Noormarkkuun valmistunut pariskunnan kotitalo Villa Mairea. Sitä pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä luomuksista ja se on myös kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtuurikohteita Suomessa. Aalto suunnitteli Gullichsenin ehdotuksesta myös muun muassa Sunilan sellutehtaan Kotkaan sekä laati vuonna 1942 Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelman,[1] joka oli Suomen ensimmäinen seutukaava.[2]
Sydänvaivoista kärsinyt Gullichsen kuoli sydänkohtaukseen 51-vuotiaana.[1] Hänen lapsiaan ovat Harriet Gullichsen, arkkitehti Kristian Gullichsen, emeritusprofessori Johan Gullichsen sekä filosofi ja Uppsalan yliopiston emeritaprofessori Lilli Alanen.[3] Kristian Gullichsenin poika on kuvataiteilija ja muusikko Alvar Gullichsen.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Niklas Jensen-Eriksen: Vuorineuvos Harry Gullichsen (1902–1954). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.12.2016
- ↑ Aluesuunnittelu alkoi Satakunnasta Satakuntaliitto. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 11.8.2013.
- ↑ Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 153. Helsinki: Otava, 1954. Projekt Runeberg.
- ↑ Vesikansa, Jyrki: Rengin jälkipolvesta tuli johtava teollisuussuku. Mahtisuvut-erikoislehti, 2016, s. 38. Iltalehti. Viitattu 26.7.2019.
| ||||||||||
