Hamsterirotat
| Hamsterirotat | |
|---|---|
 Savannijättiläishamsterirotta (Cricetomys gambianus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
| Yläheimo: | Muroidea |
| Heimo: | Nesomyidae |
| Alaheimo: |
Hamsterirotat Cricetomyinae Roberts, 1951[1] |
| Synonyymit | |
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Hamsterirotat[2][3] eli hamstraajat[4] (Cricetomyinae) on Nesomyidae-heimoon kuuluva jyrsijöiden alaheimo. Se sisältää kolme sukua ja kahdeksan lajia, jotka elävät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Hamsterien tapaan niillä on poskipussit ruoan kuljettamista varten. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus alaheimon suomenkieliseksi nimeksi on hamstraajarotat[5].
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamsterirotilla on roteva ruumis, suuri pää ja suhteellisen lyhyet ja tukevat jalat.[6] Turkin väri vaihtelee harmaasta ruskeaan lukuun ottamatta valkoista tai harmaata alapuolta.[7] Kaikilla hamsterirotilla on poskipussit, ja hamsterien ohella ne ovat ainoat Muroidea-yläheimon jyrsijät, joilla on poskipussit.[6] Lyhythäntähamsterirotat (Saccostomus) ovat pieniä ja keskikokoisia, lyhythäntäisiä hamsterirottia, ja ne muistuttavat hamstereita myös ulkomuodoltaan. Kaksi muuta sukua, keskikokoiset Beamys-lajit ja hyvin suurikokoiset jättiläishamsterirotat (Cricetomys), ovat ulkonäöltään rottamaisia pitkine häntineen ja suurine korvineen.[2][8] Jättiläishamsterirotat ovat Afrikan suurimpia jyrsijöitä. Suurin laji on Cricetomys ansorgei, jonka ruumiin ja pään yhteispituus voi olla 41 senttiä, hännän pituus 45 senttiä ja paino 2,8 kiloa.[8]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamsterirotat elävät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaikkia kolmea sukua tavataan Itä- ja Etelä-Afrikassa, mutta jättiläishamsterirotat elävät myös Länsi-Afrikassa.[6] Hamsterirottien elinympäristö vaihtelee hiekkatasangoista tiheisiin metsiin.[3] Ne voivat myös etsiä ravintoa jätteiden seasta ihmisten hylkäämillä joutomailla tai elää viemäreissä yhdessä tavallisten rottien kanssa.[3][4]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamsterirotat ovat pääasiassa yöaktiivisia jyrsijöitä, jotka elävät yksin maanalaisissa käytävissä.[3][6] Ne rakentavat pesänsä joko itse tai valtaavat sen muilta lajeilta.[3] Pesä on suhteellisen monimutkainen, ja siinä on erillisiä kammioita muun muassa nukkumiseen, ulostamiseen ja ravinnon varastointiin, naarailla myös lisääntymiseen.[3][6] Hamsterirotat vievät poskipusseissaan ruokaa pesäänsä joko käytettäväksi heti tai varastoitavaksi.[6] Ruokakammiot palvelevat etenkin kuivien kausien aikana.[3] Ravinnon kuljettamisen lisäksi hamsterirotat voivat käyttää poskipussejaan uhkailuun, jolloin ne puhaltavat pussit täyteen ilmaa.[4]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamsterirotille kelpaa hyvin monenlainen ravinto. Ne syövät niin hyönteisiä ja etanoita kuin siemeniä, hedelmiä ja sipuleita.[2][4]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras kantaa poikasia noin kuusi viikkoa, minkä jälkeen se synnyttää kerralla 1–10 poikasta.[2][7]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beamys
- Pikkuhamsterirotta (Beamys hindei)
- Beamys major
- Jättiläishamsterirotat (Cricetomys)
- Cricetomys ansorgei
- Metsäjättiläishamsterirotta (Cricetomys emini)
- Savannijättiläishamsterirotta (Cricetomys gambianus)
- Cricetomys kivuensis
- Lyhythäntähamsterirotat (Saccostomus)
- Etelänhamsterirotta (Saccostomus campestris)
- Pohjanhamsterirotta (Saccostomus mearnsi)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Cricetomyinae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (päätoim.): Maailman eläimet. Nisäkkäät 2, s. 226. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ a b c d e f g Whitfield, Philip: Suuri eläintieto. Suomentanut Lasse Kosonen et al. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17601-X.
- ↑ a b c d Nummi, Petri (päätoim.): Maailman luonto. Eläimet. Nisäkkäät 2. Espoo: Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6503-3.
- ↑ Maailman nisäkkäät -ontologia - MAMO ONKI. Semantic Computing Research Group. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b c d e f Carleton, Michael D. & Musser, Guy G.: Subfamily Cricetomyinae – Pouched Rats and Pouched Mice. Teoksessa Happold, David (toim.): Mammals of Africa: Volume III: Rodents, Hares and Rabbits, s. 153–154. London: Bloomsbury Publishing, 2013. ISBN 978-1-4081-8992-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.12.2020). (englanniksi)
- ↑ a b African pouched rat Encyclopædia Britannica. 25.5.2020. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Monadjem, Ara et al.: Rodents of Sub-Saharan Africa: A biogeographic and taxonomic synthesis, s. 305–326. Berlin: Walter de Gruyter, 2015. ISBN 978-3-11-030191-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.12.2020). (englanniksi)
|