Fosfokreatiini
| Fosfokreatiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-[metyyli-(N'-fosfonokarbamimidoyyli)amino]etikkahappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CN(CC(=O)O)C(=NP(=O)(O)O)N [1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H10N3O5P |
| Moolimassa | 211,12 g/mol |
Fosfokreatiini eli kreatiinifosfaatti (C4H10N3O5P) on tärkeä lihasten ja hermoston energian lähde. Ihmisen elimistön fosfokreatiinista onkin 95% keskittynyt luustolihaksiin. [2] Elimistössä fosfokreatiinin fosfaattiryhmä siirretään kreatiinikinaasientsyymin avulla ADP:lle, jolloin muodostuu kreatiinia ja ATP:tä. Kreatiinikinaasi pystyy myös katalysoimaan käänteistä reaktiota, jossa fosfaattiryhmä siirretään ATP:ltä kreatiinille. [3]
Biosynteesi ja katabolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fosfokreatiinia muodostetaan maksassa aminohapoista [2] Maksa syntetisoi kreatiinia arginiinista, glysiinistä ja metioniinista. ATP luovuttaa kreatiinille fosfaattiryhmän, jolloin syntyy fosfokreatiinia. Elimistössä fosfokreatiini hajotetaan kreatiniiniksi, joka poistuu elimistöstä virtsan mukana[2].
Fosfokreatiini ja sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erittäin harvinaisessa pyörörappeuma-hyperornitinemiassa ihmisen elimistön ornitiinipitoisuus on huomattavan korkea. Ornitiini haittaa kreatiinin muodostumista ja täten myös pienentää fosfokreatiinin määrää, mikä voi johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin. [4]
Sarkooman kehittyessä kreatiinikinaasientsyymin määrä elimistössä vähenee. Tämän vuoksi fosfokreatiinipitoisuuksien määrittämistä voidaan käyttää hyväksi sarkooman diagnosoinnissa. [3] Fosfokreatiinin käyttöä sydänsairauksien hoidossa on myös tutkittu [1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Phosphocreatine – Substance summary NCBI. Viitattu 16. tammikuuta 2009.
- ↑ a b c Phosphocreatine Internet FAQ Archives. Viitattu 18.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Subrata Patra et al.: Progressive decrease of phosphocreatine, creatine and creatine kinase in skeletal muscle upon transformation to sarcoma
- FEBS Journal, Volume 275, Number 12, June 2008 , pp. 3236–3247(12). IngentaConnect. Viitattu 18.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Katja Peltola: GA-taudin vaikutus luurankolihaksen ja sydämen energia-aineenvaihduntaan Turun yliopisto. Viitattu 18.1.2009. [vanhentunut linkki]