Federalismi

Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia (Kansanvalta) Edustuksellinen Demarkia Kansallinen Keskusteleva Kristillinen Liberaali Ohjattu Puolinainen/Illiberaali Sosiaalinen Suora
Oligarkia (Harvainvalta) Anokratia Aristokratia Ergatokratia Gerontokratia Kleptokratia Kritarkia Meritokratia Nookratia Oklokratia Partikratia Plutokratia Stratokratia Teknokratia Timokratia
Autokratia (Itsevaltius) Despotismi Diktatuuri Sotilaallinen Sotilasjuntta Tyrannia
Teokratia (Uskonnollinen valta) Teodemokratia Teonomia Islam Tasavalta
Anarkia (Ei hallitsijaa) Anarkia
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus (yhteiskuntapoliittiset ideologiat) Absoluuttinen Direktorinen Legalistinen Parlamentaarinen Perustuslaillinen Presidenttijohtoinen Semipresidentaalinen Sosialistinen
Autoritarismi vs. libertarismi (sosioekonomiset ideologiat) Anarkismi Despotismi Distributismi Feodalismi Hyvinvointivaltio Kolonialismi Kommunismi Minarkismi Sosialismi Totalitarismi Tribalismi Yövartija
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat) Kommuuni Kaupunkivaltio Hallitustenvälinen järjestö Kansallisvaltio Maailmanhallitus Nationalismi Internationalismi Globalismi
Vallan rakenne
Yhtenäinen Imperiumi Ruhtinaskunta Tasavalta Yhtenäisvaltio
Asiakasvaltio Dominio Liitännäisvaltio Nukkemonarkki Nukkevaltio Protektoraatti Puskurivaltio Riippuvainen alue Satelliittivaltio Vasallivaltio
Federalismi Valtioliitto Liittovaltio Ylikansallinen liitto
Kansainväliset suhteet Mikrovaltio Pienvalta Alueellinen Keskivalta Suurvalta Supervalta Talassokratia

Federalismi on poliittisessa merkityksessään valtiojärjestelmä, jolle ominaista on valtion eri alueiden laaja itsemääräämisoikeus. Federalistinen valtio on joko liittovaltio tai valtioliitto.

Federalistisia valtioita ovat muiden muassa Saksa, Sveitsi, Venäjä ja Yhdysvallat. Yhdysvaltain syntyvaiheissa federalismilla tarkoitettiin siirtokuntien lujaa yhteen liittämistä. Federalismia pidetään myös keinona valtioiden muodostamien yhtymien muodostamiseen. Muun muassa Euroopan yhdentymisen tiimoilta on esitetty federalistisia ajatuksia.

Liittovaltio voi muodostua kahdella tavalla:

• Monesta yhdeksi: Olemassaolevat itsenäiset valtiot päättävät yhdistyä valtioliitoksi tai liittovaltioksi.
• Yhdestä moneksi: Yhtenäisvaltio päättää jakautua pienempiin itsehallintoalueisiin kuten esimerkiksi osavaltioihin, jotka muodostavat yhdessä liittovaltion.

Federalismin tueksi on esitetty muun muassa seuraavia perusteluja:

• Federalistisessa järjestelmässä osavaltiot toimivat yksilön suojana valtiota vastaan.
• Federalistinen järjestelmä huomioi yhtenäisvaltiota paremmin alueiden erilaisuuden, jolloin paikallista tietämystä voidaan hyödyntää tehokkaammin päätöksenteossa.
• Federalistisessa järjestelmässä vähemmistöt voidaan ottaa paremmin huomioon, millä voidaan ehkäistä poliittisia konflikteja.
• Federalistinen järjestelmä lisää maan sisäistä kilpailua, jolloin yksilöt voivat muuttaa sinne, missä he voivat hyödyntää taitojaan parhaiten.

Kirjallisuutta

• Raunio, Tapio: Liittovaltiot: Federalismin teoria ja arki. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-853-2.