Etupiiri
Etupiiri on kansainvälisessä politiikassa maantieteellinen alue, johon vieraalla valtiolla on poliittista, taloudellista tai sotilaallista määräysvaltaa tai johon se haluaisi saada tällaista määräysvaltaa.[1] Tunnettu esimerkki on Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksessa 1939 sovittu salainen etupiirijako. Sen kohteena olleet maat eivät tienneet etupiirijaosta mitään. Etupiirinä oleva alue voi olla taloudellisesti riippuvainen toisesta, vaikka olisikin näennäisesti siitä riippumaton. Tällöin kyseessä on nukkevaltio tai vasallivaltio. Taloudeltaan vahva Yhdysvallat piti 1800-luvulta alkaen Monroen opin mukaan Latinalaista Amerikkaa etupiirinään niin, että eurooppalaiset maat eivät saisi sekaantua Latinalaisen Amerikan asioihin. Yhdysvallat edellytti, että Latinalaisen Amerikan maat pysyivät yhteistyöhaluisina Yhdysvaltojen kanssa. Kylmän sodan aikana sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat pitivät useita maita etupiireinään, selvimpänä esimerkkinä Itä-Euroopan kansandemokratiat.[2] Voimakkaamman valtion etupiiriksi joutunut maa voi joutua sen satelliittivaltioksi (muodollisesti itsenäinen mutta käytännössä toisen valtion määräysvallassa) tai siirtomaaksi (toisen valtion omistuksessa oleva maa).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lähteenmäki, Maria & Troberg, Martti: Kronikka 8, s. 233. Määritelmä: (Etupiiri on) sopimuspohjainen tai yksipuolisesti esitetty aluevaatimus. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4060-9.
- ↑ Miksi yhä näyttäisi olevan vastakkainasettelu Venäjä vs. "länsimaat"? (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi. Viitattu 1.4.2014.