Englannintäysiverinen
| Englannintäysiverinen | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi: | täysiverinen |
| Alkuperä ja nimet | |
| Alkuperämaa: |
 Iso-Britannia |
| Polveutuminen: | paikalliset kannat, ahaltekhevonen, arabianhevonen, berberihevonen |
| Rodun syntyaika: | 1600- ja 1700-luvut |
| Kantakirja perustettu: | 1808 |
| Esiintyminen ja käyttö | |
| Käyttötarkoitus: |
laukkaratsu; este- ja kenttäratsu |
| Tärkeimmät alueet: | esiintyy maailmanlaajuisesti |
| Ominaisuudet | |
| Värit: | ruunikko; myös musta, rautias ja kimo |
Englannintäysiverinen (engl. Thoroughbred) on Britanniassa 1600–1700-luvulla kehitetty täysiverinen hevosrotu, joka polveutuu lähinnä paikallisista hevosista ja itämaisista hevosista kuten ahaltekenhevosesta, arabiantäysiverisestä ja berberihevosesta. Rotu kuuluu maailman nopeimpiin, ja sitä käytetään laajalti laukkakilpailuissa. Tunnettuja englannintäysiverisiä laukkahevosia ovat muiden muassa 1700-luvulla elänyt Eclipse, 1910–20-luvulla vaikuttanut Man O'War sekä 1970-luvun kuuluisuus Secretariat.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Englannintäysiverinen on atleettinen, nopea, hoikka ja pitkäjalkainen ja -selkäinen. Rodussa esiintyy kolmea tyyppiä: korkea ja hontelo kestävyysjuoksija (stayer), lyhytrunkoisempi sprintteri (sprinter) ja näiden kahden välimuoto, joka sopii keskipitkille matkoille. Englannintäysiverisen väri on yleensä ruunikko eri sävyineen, mutta rodussa esiintyy myös mustia, rautiaita ja kimoja. Kirjavat ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Säkäkorkeudeltaan englannintäysiverinen on yleensä 152–173 cm. Luonteeltaan englannintäysiveriset ovat usein niin kutsutusti kuumia eli hyvin herkkiä ja menohaluisia, ja niillä ratsastus vaatiikin taitoa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Englannintäysiverisen sukulinjat voidaan jäljittää Englantiin 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa tuotuun kolmeen itämaissukuiseen oriin (Byerley Turk, Darley Arabian ja Godolphin Arabian, joka tunnetaan myös nimellä Godolphin Barb). Nykyiset englannintäysiveriset polveutuvat niistä kunkin yhden suoraan alenevan polven jälkeläisen kautta: Herod (s. 1758, iiii. Byerley Turk)[1], Eclipse (s. 1764, iiii. Darley Arabian)[2] ja Matchem (s. 1748, ii. Godolphin Arabian)[3]. Englannintäysiveristen ensimmäinen kantakirja ilmestyi Britanniassa vuonna 1808. Yhdysvalloissa kantakirja ilmestyi vuonna 1873. Jalostuksen ja kantakirjan tavoitteena on luoda ylivoimainen laukkahevonen. Nykyiset englannintäysiveriset yltävätkin laukkaradalla noin 70 kilometrin tuntinopeuteen.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Englannintäysiveristä käytetään varsin paljon muiden ratsuhevosrotujen jalostuksessa, ja monien puoliverirotujen lähtökohtana ovatkin olleet kylmäverirotujen ja englannintäysiverisen suorat risteytykset. Myös amerikanravuri polveutuu pitkälti englannintäysiverisestä. Angloarabi on syntynyt englannintäysiverisen ja arabianhevosen risteytyksistä. Englannintäysiverijalostus jättää muihin rotuihin yleensä suurempaa kokoa, nopeutta ja kestävyyttä.
Paitsi erilaisiin laukkakilpailuihin, englannintäysiverisiä käytetään paljon myös este- ja kenttäratsastuksessa. Laukkauransa englannintäysiveriset aloittavat yleensä kaksivuotiaina, mutta laukkakilpailu-ura on tavallisesti lyhyt ja moni hevonen päätyy sen jälkeen vaikkapa kenttäratsuksi. Esimerkiksi suomalaisen kenttäratsastaja Piia Pantsun menestyksekäs Uppercut-ratsu oli englannintäysiverinen[4].
Englannintäysiverisen nimeen liitetään yläviitteenä tunnus xx.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Herod / King Herod Sukuposti.net. Viitattu 12.9.2014.
- ↑ Ecipse Sukuposti.net. Viitattu 12.9.2014.
- ↑ Matchem Sukuposti.net. Viitattu 12.9.2014.
- ↑ Uppercut (kilp. Ypäjä Uppercut) (kilp. SW Uppercut) Sukuposti.net. Viitattu 12.9.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Englannintäysiverinen Hevosmaailma.netissä (Arkistoitu – Internet Archive)
- [1][vanhentunut linkki]