Eero Rydman
| Eero Rydman | |
|---|---|
 |
|
| Helsingin kaupunginjohtaja | |
| Edeltäjä | Antti Tulenheimo |
| Seuraaja | Lauri Aho |
| Kansanedustaja | |
|
2.9.1927–31.7.1929
1.9.1933–31.8.1936 |
|
| Ryhmä/puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
| Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1889 Turku |
| Kuollut | 15. kesäkuuta 1963 (73 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | ylipormestari (1949) |
| Tiedot | |
| Puolue | Edistyspuolue |
| Koulutus | lakitieteen lisensiaatti (1947) |
Hjalmar Erik (Eero Hjalmar) Rydman (19. elokuuta 1889 Turku – 15. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Hän toimi Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana 1927–1929 ja 1933–1936.[1] Rydman oli Kansaneläkelaitoksen ensimmäinen pääjohtaja 1937–1944, minkä jälkeen hän toimi Helsingin kaupunginjohtajana 1944–1956. Hän oli ehdolla presidentinvaaleissa 1956.[2]
Rydman valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta 1906, filosofian kandidaatiksi 1909 ja filosofian maisteriksi 1910.[2] Lakitieteen kandidaatiksi hän valmistui 1914 ja sai varatuomarin arvon 1917. Lakitieteen lisensiaatiksi Rydman valmistui vuonna 1947.[1]
Rydmanin veli Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Rydman) oli Edistyspuolueen poliitikko ja Suomen sisäasiainministeri, joka ammuttiin kotiovelleen vuonna 1922. Ritavuoren tyttärenpoika professori Pekka Tarjanne oli Liberaalisen Kansanpuolueen poliitikko.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Eero Rydman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Kolbe, Laura: Rydman, Eero (1889–1963) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.3.2016.
|
Edeltäjä: Antti Tulenheimo |
Helsingin kaupunginjohtaja 1944–1956 |
Seuraaja: Lauri Aho |
|
Edeltäjä: - |
Kelan pääjohtajat 1937–1944 |
Seuraaja: Atte Arola |
| ||||||
| ||||||||||||||||
| ||||||
| ||||||
|
