Don Giovanni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee oopperaa. Hahmosta katso artikkeli Don Juan.
Don Giovanni
Alkuperäinen nimi Il dissoluto punito ossia il Don Giovanni
Määritelmä dramma giocoso in due atti
Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto Lorenzo da Ponte
Pohjautuu Don Juan -legendaan
Tyylilaji dramma giocoso
Kieli italia
Kantaesitys 29. lokakuuta 1787
Praha
Aikajana Mozartin oopperoista
Figaron häät Don Giovanni Così fan tutte
1786 1787 1790

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Don Giovanni, alkuperäiseltä nimeltään Il dissoluto punito ossia il Don Giovanni (ital. Hulttion rangaistus eli Don Giovanni), KV 527 on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä ooppera, jonka italiankielisen libreton on kirjoittanut Lorenzo da Ponte. Teoksen kantaesitys oli Prahassa 1787.

Oopperan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prahalaiset ottivat Wienissä kantaesitetyn Figaron häät vastaan ihastuksella, sillä seurauksella että Prahan kansallisteatterin vuokraaja, impressaari Pasquale Bondini tilasi Mozartilta uuden oopperan, jonka ensiesitys olisi Prahassa. Mozart sävelsi Don Giovannin osittain Wienissä, osittain Prahassa ystäviensä Duschekien talossa. Teoksen kantaesitys 29. lokakuuta 1787 oli menestyksekäs. Yleisön joukkoon lukeutui todennäköisesti myös aikansa Don Juan, Giacomo Casanova, joka oli libretisti Lorenzo da Ponten hyvä ystävä.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don Giovannia pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä sävelteoksista, ja monista Don Juanin legendaan pohjautuvista oopperoista on Mozartin sävellys ylivertainen. kenen mukaan? Ooppera luokiteltiin ilmestyessään dramma giocosoksi (ital. leikkisä draama), koomisen ja traagisen välimaastoon. Alkuperäisessä tuotannossa vuorottelivat puhuttu resitatiivi ja lauletut aariat, mutta useimmissa moderneissa tuotannoissa käytetään Mozartin säveltämiä seccoresitatiiveja puhutun tekstin sijasta.

Tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard on kirjoittanut laajan esseen, jossa hän (oikeammin yksi hänen salanimistään, Victor Eremita) väittää Don Giovannin olevan kaikkien aikojen suurin taideteos.[1] Finaali, jossa Don Giovanni kieltäytyy katumasta on ollut antoisa filosofinen ja taiteellinen aihe monille kirjailijoille. George Bernard Shaw parodioi oopperaa näytelmässään Ihminen ja yli-ihminen, jossa hän viittaa Commendatoren ja Don Giovannin kohtaukseen finaalissa.

Kuuluisia aarioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Francisco d’Andrade Don Giovannin roolissa: shamppanja-aariakohtaus. Max Slevogtin maalaus.

1. näytös

  • ”Madamina, il catalogo e questo” (luetteloaaria), Leporello
  • ”Ho capito, signor si”, Masetto
  • ”Là ci darem la mano” (duetto), Don Giovanni, Zerlina
  • ”Or sai chi l’onore”, Donna Anna
  • ”Dalla sua pace”, Don Ottavio
  • ”Fin ch’han dal vino” (shamppanja-aaria), Don Giovanni
  • ”Batti, batti, o bel Masetto”, Zerlina

2. näytös

  • ”Deh vieni alla finestra” (serenaadi), Don Giovanni
  • ”Metà di voi quà vadano”, Don Giovanni
  • ”Vedrai, carino”, Zerlina
  • ”Il mio tesoro intanto”, Don Ottavio
  • ”Mi tradí quell’alma ingrata”, Donna Elvira
  • ”Non mi dir, bell'idol mio”, Donna Anna

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Don Giovanni, nuori aatelismiesbaritoni
  • Leporello, hänen palvelijansabasso
  • Donna Anna, Don Ottavion kihlattusopraano
  • Don Ottaviotenori
  • Donna Elvira, aatelisnainen Burgosista – sopraano
  • komtuuri, Donna Annan isä – basso
  • Masetto, talonpoika, Zerlinan kihlattu – basso
  • Zerlina, maalaistyttö – sopraano
  • Kuoro, talonpoikia, palvelijoita, muusikoita

Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumapaikka ja -aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtuu Espanjassa, Sevillassa 1600-luvun puolivälissä.

Ensimmäinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don Giovanni saapuu kylään palvelijansa Leporellon vetämissä vaunuissa yömyöhällä. Don Giovanni tekeytyy Donna Annan, komtuurin tyttären, sulhaseksi ja ahdistelee tyttöä seksuaalisesti. Donna Anna tajuaa, ettei Don Giovanni ole hänen sulhasensa ja suuttuu tälle. Hänen komtuuri-isänsä saapuu paikalle mutta Don Giovanni tappaa tämän. Donna Anna vannoo sulhasensa Don Ottavion kanssa kostoa, kyläläiset pystyttävät muistopatsaan komtuurille. Leporello nuhtelee isäntäänsä murhasta, mutta Don Giovanni ei ole kuuntelevinaankaan.

He kohtaavat Donna Elviran, Don Giovannin entisen rakastetun. Donna Elvira muistuttaa Giovannia että tämä vannoi rakastavansa häntä aikoinaan. Don Giovanni lähtee pois ja Leporellolle jää tehtäväksi selittää, että Donna Elvira ei ole ainoa nainen, jota Don Giovanni on vannonut rakastavansa, hän on yksi 2 065 muun naisen lisäksi. Leporello laulaa luetteloaarian Madamina, il catalogo e questo (Madamina, tämä kirja on lista). Zerlina ja Masetto, aviopari, juhlivat häitään, Don Giovanni kutsuu juhlaväen jatkamaan kutsuja hänen omassa huvilassaan, Masetto vastustelee, mutta suostuu lopulta tulemaan mukaan.

Zerlina ja Don Giovanni laulavat dueton La ci darem la mano (Saan sinut sinne johtaa). Don Ottavio ja Donna Anna pyytävät Don Giovannilta apua komtuurin murhaajan kiinniottamisessa. Donna Anna tunnistaa Don Giovannin isänsä murhaajaksi ja vannoo kostoa raivoissaan. Juhlat jatkuvat Don Giovannin huvilassa, Don Giovanni laulaa samppanja-aarian Fin ch'han dal vino (Viineistä parhaat vieraille tuhlaa). Zerlina lepyttelee mustasukkaista Masettoa puutarhassa. Don Giovanni käskee Leporelloa pitämään Masetton loitolla hänestä ja Zerlinasta ja niin Don Giovanni tanssin huumassa viettelee Zerlinan. Samassa Donna Anna ilmoittaa kaikille, että Don Giovanni on komtuurin murhaaja. Don Giovanni ja Leporello lähtevät pakoon.

Toinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leporello uhkaa erota Don Giovannin palveluksesta, Don Giovanni lepyttelee Leporellon rahalla. Nyt Don Giovanni aikoo vietellä Donna Elviran palvelijattaren, hän vaihtaa Leporellon kanssa vaatteita voidakseen paremmin lähestyä häntä. Don Giovanni kertoo rakkaudestaan uudelle ihastukselleen.

Masetto saapuu parin talonpojan kanssa kostaakseen Don Giovannille ja he lähtevät naamioituneen Leporellon perään. Masetto jää kahden Leporelloksi naamioituneen Don Giovannin kanssa, Don Giovanni antaa tälle perinpohjaisen selkäsaunan. Leporello riisuu Don Giovannin vaatteet yltään ja livahtaa tiehensä. Don Ottavio kertoo rakastavansa Donna Annaa.

Don Giovanni on vetäytynyt hautausmaalle, jossa kuolleen komtuurin patsas puhuttelee häntä. Don Giovanni kutsuu tämän illalliselle, mihin patsas vastaa myöntävästi. Don Giovanni lähtee valmistamaan illallista. Donna Elvira pyytää Don Giovannilta viimeisen kerran, että tämä muuttaisi tapansa, tämä ei kuitenkaan suostu. Komtuurin patsas saapuu paikalle ja vaatii Don Giovannia parantamaan tapansa, Don Giovanni lausuu vastaukseksi yhdeksän kertaa ei ja silloin tämä heitetään helvettiin.

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Valikoima)

Levytyksistä maineikkain on nimekkään laulajakaartin kanssa tehty Giulinin levytys stereo-aikakauden alkuajoilta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hildesheimer, Wolfgang: Mozart. Suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-11882-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kierkegaard, S.: De umiddelbare erotiska Stadier eller det Musikalisk-Erotiske. Sisältyy teokseen Enten Eller. Ett Livs-Fragment udgivet af Victor Eremita. Kööpenhamina 1843. Suom. Mozart-esseet. Suomentanut Olli Mäkinen. Helsinki: Like, 2002. ISBN 951-578-939-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Don Giovannin äänitiedostoja.