Cubic
| Cubic | |
|---|---|
| Equilibrium | |
 Elokuvan suomalaisen DVD-julkaisun kansi |
|
| Ohjaaja | Kurt Wimmer |
| Käsikirjoittaja | Kurt Wimmer |
| Tuottaja |
Jan de Bont Lucas Foster |
| Säveltäjä | Klaus Badelt |
| Kuvaaja | Dion Beebe |
| Leikkaaja |
Tom Rolfe William Yeh |
| Pääosat |
Christian Bale Emily Watson Taye Diggs Angus Macfadyen Sean Bean William Fichtner |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Dimension Films Miramax Blue Tulip Productions |
| Levittäjä |
Miramax Netflix |
| Ensi-ilta | 6. joulukuuta 2002 |
| Kesto | 107 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 20 000 000 dollaria |
| Tuotto | 5 359 645 dollaria[1]. |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Cubic (engl. Equilibrium) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen tieteiselokuva, jonka on ohjannut Kurt Wimmer. Elokuvan pääosassa esiintyvät Christian Bale, Emily Watson, Taye Diggs ja Angus Macfadyen.
Elokuva julkaistiin Pohjoismaissa nimellä Cubic ja Japanissa nimellä Rebellion. Suomessa elokuvaa on esitetty televisiossa nimellä Cubic – uuden maailman kapinalliset[2].
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva sijoittuu vuoteen 2072. Kolmannen maailmansodan jälkeen luotiin Libria, totalitaarinen valtio, jossa uskotaan, että ihmisten kokemat tunteet aiheuttavat sotia. Libriassa pyritään poistamaan kansalaisilta mahdollisuus kokea tunteita: jokaisen on otettava päivittäin Prozium-ainetta, joka nujertaa tunteet ja saa ihmisen tottelevaiseksi. Libriaa johtaa Tetragrammaton-neuvosto, jonka johtaja on ”Isä”. Kukaan ei näe Isää elävänä, mutta hän puhuu kansalle televisioruutujen kautta. Neuvosto johtaa poliisia ja erikoisjoukkona tunnettua ”Papistoa”, jonka jäsenet ovat huippukoulutettuja tappajia. Papisto suorittaa iskuja kaupungin ulkopuoliseen ”alamaailmaan”, jossa kaikki tunteita herättävät asiat, kuten taide, kirjallisuus ja musiikki tuhotaan sekä näistä nauttivat ihmiset eli ”tunnerikolliset” tapetaan. Papistosta huolimatta on olemassa Underground-vastarintaliike, jonka tavoitteena on syöstää Isä ja Tetragrammaton vallasta.
John Preston on korkea-arvoinen Pappi, jolla on poika ja tytär. Preston menetti vaimonsa, kun tämä ei ollut ottanut Prozium-annostaan ja päätynyt itkemään, minkä seurauksena hänet tuomittiin kuolemaan tunnerikoksesta. Preston huomaa työtoverinsa Errol Partridgen sujauttavan ratsian jälkeen taskuunsa William Butler Yeatsin runokirjan, joka sääntöjen mukaan pitäisi polttaa. Partridge lukee Prestonille katkelman, jossa puhutaan haaveista, ja sanoo tajunneensa, että hallitus ja Papiston työkuva edustaa pelkkää vääryyttä. Hän toteaa, että ”tuntemisella on hintansa”, mutta sanoo ”maksavansa sen mieluusti”. Kun Partridge tarttuu pistoolinsa, Preston ampuu hänet.
Preston pudottaa Prozium-annoksensa lattialle ja saa pojaltaan muistutuksen, että Prestonin täytyy rekisteröidä hävikki ja hankkia korvaava annos. Preston ei kuitenkaan saa uutta annosta ennen seuraavaa työtehtävänsä. Kun hän alkaa kokea tunteita ja olemaan jatkuvasti tietoisempi ympäristöstään, hän päättää jättää ottamatta kaikki Prozium-annoksensa.
Prestonin uusi työtoveri Brandt kertoo ihailevansa Prestonin ”tinkimätöntä” työtapaa Pappina. Ensimmäisessä yhteisessä ratsiassaan he pidättävät Mary O’Brien -nimisen naisen, joka omistaa taidetta ja musiikkia ja tämän takia saa kuolemanrangaistuksen tunnerikoksesta. Preston estää O’Brienin välittömän teloituksen ja vetoaa siihen, että naista täytyy kuulustella. Brandt alkaa epäillä Prestonia, joka ei itse suostu teloittamaan tunnerikollisia eikä tuhoamaan salakuljetustavaraa. Preston kohtaa Jurgenin, vastarintaliikkeen johtajan ja vakuuttuu siitä, että Isän salamurhaaminen on avain vapauteen. Vastarintaliike suunnittelee myös Prozium-tehtaiden tuhoamista, mikä auttaisi järjestämään kapinan.
Neuvoston varapuheenjohtajan DuPont kertoo saaneensa tietää, että korkea-arvoisten Pappien joukossa on petturi, joka on suurin uhka yhteiskunnalle. Jurgen sanoo, että peitelläkseen petturuuttaan Prestonin on suotava O’Brienin teloitus. Viime hetkellä hän kuitenkin rientää pysäyttämään sitä, mutta myöhästyy ja alkaa itkeä. Brandt tajuaa työtoverinsa olevan petturi ja vangitsee Prestonin, mutta DuPontin luona Preston onnistuu asettamaan Brandtin epäillyksi ja lähettämään tämän teloitettavaksi. DuPont huomauttaa, että muodollisuuksien takia Prestonin koti tutkitaan. Preston rientää kotiinsa tuhoamaan piilottamansa Proziumit, mutta hänen poikansa on jo hävittänyt annokset. Poika kertoo lopettaneensa Proziumin käytön äitinsä kuoleman jälkeen.
Jurgenin suunnitelman mukaisesti Preston pidätyttää vastarintaliikkeen johtajat saadakseen henkilökohtaisen kiitoksen Isältä. Hän kuitenkin huomaa, ettei Brandtia olekaan teloitettu ja tajuaa ajaneensa itsensä ja vastarintaliikkeen ansaan. DuPont kertoo, että todellinen Isä on kuollut kauan sitten ja että DuPont itse hoitaa Isän virkaa. DuPont ei myöskään käytä Proziumia ja nauttii taiteesta. Preston raivostuu, tappaa useita sotilaita ja lopulta sekä Brandtin että DuPontin. DuPont kysyy ”onko se sen arvoista?” viitaten siihen, että tuntemisella on hintansa. Preston kertoo maksavansa hinnan mieluusti. Vastarintaliike tuhoaa Prozium-tehtaat.
Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Christian Bale | … | John Preston |
| Sean Bean | … | Errol Partridge |
| Emily Watson | … | Mary O’Brien |
| Taye Diggs | … | Andrew Brandt |
| Angus Macfadyen | … | Vice-Counsel DuPont |
| Sean Pertwee | … | Isä |
| William Fichtner | … | Jurgen |
| Emily Siewert | … | Lisa Preston |
| Matthew Harbour | … | Robbie Preston |
| Alexa Summer ja Maria Pia Calzone | … | Viviana Preston |
| Dominic Purcell | … | Seamus |
| Brian Conley | … | lukusalin valvoja |
| David Hemmings | … | kamariherra |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Equilibrium (2002) The Numbers. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Equilibrium Elonet. Viitattu 15.5.2019. (suomeksi)