CryoSat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

CryoSat on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kaukokartoitussatelliitti. Alkuperäisen Cryosat-satelliitin laukaisu 8. lokakuuta 2005 Plesetskin kosmodromilta, Venäjältä, epäonnistui Rockot-kantoraketin toisen vaiheen vian vuoksi. Korvaava kopio CryoSat-2 laukaistiin Baikonurin kosmodromilta 8. huhtikuuta 2010 kello 13.57 UTC Dnepr-kantoraketilla.[1][2]

CryoSat eli Cryosat-1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cryosat-2 testattavana Ottobrunnissa 9.6.2009.

Satelliitti kuului ESA:n kaukokartoitusohjelman Earth Watch -satelliiteista pienempään eli Opportunity-luokkaan. Sen toteutus maksoi alle 136 miljoonaa euroa, josta satelliitin rakentaminen maksoi 70 miljoonaa euroa. Kantoraketti maksaa noin 14 miljoonaa euroa. Lopun piti kulua tekniseen suunnitteluun, lennonjohtoon ja satelliitin datan käsittelyyn satelliitin kolmen toimintavuoden aikana.

Satelliitin valmisti monikansallinen eurooppalainen EADS Astrium-yhtiö. Suomalainen Patria valmisti sen sähkötehon jakoyksikön, joka on samaa sarjaa kuin yhtiön ESAn Mars Express, Rosetta ja Venus Express -luotaimiin valmistamat.

Satelliitin massa on 684 kg, josta 37 kg ajoainetta satelliitin asennonsäätöön. Satelliitin rungon koko on 4,60 m x 2,34 m x 2,20 m. Sen aurinkokennot on asennettu satelliitin rungon päälle eikä erillisiin aurinkopaneeleihin. Yksi GaAs-kennoilla pinnoitettu paneeli tuottaa 800 W, kun aurinko valaisee sen kohtisuoraan.

CryoSatin piti olla kolmivuotinen tutka-altimetriamissio, jossa tutkitaan pohjoisen pallonpuoliskon meri- ja mannerjäätä. Sen piti mitata pääasiassa merijään paksuutta ja etsiä merkkejä ilmaston ja meren lämpenemisen aiheuttamasta napajään vähenemisestä. Siinä on kolme instrumenttia, joista tärkein on SAR Interferometric Radar Altimeter (SIRAL) -mikroaaltotutka. Tarkka radankorkeus olisi mitattu satelliitin Doppler Orbitography and Radiopositioning Integration by Satellite (DORIS) -paikannuslaitteella, jotka mittaavat eri maa-asemien satelliitille lähettämään radiosignaalia. Satelliitissa oli myös laserheijastin, jota käytetään muun muassa sen kiertoradan tarkkaan määritykseen.

ICESat

CryoSatin kiertoradan korkeuden piti olla 717 km ja radan kaltevuuden 92 astetta. Yhden kierroksen kesto olisi ollut 100 minuuttia.

CryoSat laukaisu tehtiin saksalais-venäläisen yhteisyrityksen markkinoimalla venäläisellä Rockot-kantoraketilla, mutta se epäonnistui. Ohjelmistovian vuoksi toinen vaihe ei sammunut ajallaan, eikä siten myöskään vaiheen irrotus onnistunut. Kun kolmas vaihe jäi palamatta, ei satelliitti saavuttanut kiertorataansa.

Cryosat-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvaava Cryosat-2 laukaistiin Baikonurin kosmodromilta 8. huhtikuuta 2010 kello 13.57 UTC Dnepr-kantoraketilla. Se on alkuperäisen kopio ja sen toiminta alkoi 8. huhtikuuta 2010 samalla kiertoradalla kuin alun perin aiottiin.lähde?

Nasa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASAlla on samanlainen jäätikkömissio, ICESat (Ice, Cloud, and land Elevation Satellite), joka laukaistiin 12. tammikuuta 2003. Se käyttää lasermittausta, joka on tarkempi kuin CryoSatin mittaus olisi ollut, eikä voi tehdä mittauksia pilvien peittämiltä alueilta.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cryosat, Esa.int
  2. Finland, Esa.int

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]