Codex Alexandrinus
Codex Alexandrinus (Gregory–Aland nr. A tai 02) on 400-luvulta peräisin oleva Raamatun käsikirjoitus. Codex Alexadrinus kuuluu tärkeimpiin Raamatun käsikirjoituksiin yhdessä muun muassa Codex Vaticanuksen, Codex Sinaiticuksen ja Codex Ephraemin kanssa. Käsikirjoitus on kirjoitettu kreikaksi majuskelikirjoituksella, eli käyttäen pelkästään suuraakkosia. Se on yksi vanhimmista käsikirjoituksista, joka on säilynyt lähes kokonaan ja täten se on myös yksi arvokkaimmista.[1] Codex Alexandrinus oli ensimmäinen tärkeimmistä käsikirjoituksista, joka saatiin tutkijoiden käyttöön.[2] Siitä tehtyjä versioita oli saatavilla jo 1700-luvun alussa, joka edesauttoi Raamatun tekstikritiikin kehittymistä.[1]
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koodeksi koostuu 773:sta pergamentista. Alun perin pergamentteja on ollut 822, mutta kaikki eivät ole säilyneet. Jokaisella sivulla on kaksi palstaa tekstiä, joissa on 49-51 riviä.[1]
Vanhan testamentin osalta koodeksissa on kanonisten kirjojen lisäksi myös useita deuterkanonisia kirjoja. Uudessa testamentista on kadonnut useita sivuja erityisesti Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeista. Uudessa testamentissa on myös mukana kaksi Klemens Aleksandrialaisen kirjoittamaa kirjettä, jotka eivät yleensä kuulu Uuteen testamenttiin. Lisäksi sisällysluettelon mukaan mukana on ollut Salomonin psalmit, mutta myös se on kadonnut.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koodeksi on kirjoitettu arviolta 400-luvun alkupuolella. Koska koodeksi sisältää Eusebiuksen (kuollut vuonna 340)[2] kommentit psalmeihin ja Athanasiuksen (kuollut vuonna 376)[2] kirjeen Marcelliniukselle, ei teosta ole kirjoitettu ainakaan ennen 300-luvun puoliväliä.[2] Nykyisen kappalejaon puuttumisen takia teosta tuskin on kirjoitettu vuoden 450 jälkeen.[1] Käsiala-analyysi viittaa kirjoituksen olevan 400-luvun alkupuolelta.[2] Kirjasintyypistä päätellen koodeksi on kirjoitettu Egyptissä.[1]
Alexandrian patriarkka lahjoitti teoksen Englannin kuningas Jaakko I:lle. Jaakon kuoltua, Kaarle I vastaanotti sen 1627 ja sitä säilytetään nykyään British Libraryssä, Lontoossa.[1]
Erot muihin käsikirjoituksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johanneksen evankeliumista on kateissa kaksi sivua, jotka sisältävät jakeet Joh 6:50 – Joh 8:52. Joidenkin tutkijoiden mukaan teoksesta on mahdollisesti alun perinkin puuttunut kertomus aviorikoksesta tavatusta naisesta (Joh 8:1-11), jossa Jeesus sanoo “Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä heittäköön ensimmäisen kiven”. Tämä perustuu laskelmiin, joiden mukaan kertomus ei mahtuisi näille kahdelle puuttuvalle sivulle.[1]
- Maininta kolmesta taivaallisesta todistajasta puuttuu (1. Joh 5:7)[1]
- Maininta “Nämä odottivat, että vesi alkaa liikkua” (Joh 5:3) on puuttunut alkuperäisestä tekstistä, mutta se on myöhemmin lisätty käsikirjoitukseen, osin marginaaliin ja osin pyyhityn alkuperäisen tekstin päälle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Fenlon, John Francis: Codex Alexandrinus The Catholic Encyclopedia. Vol. 4. New York: Robert Appleton Company, 1908.. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Kenyon, Frederic: Our Bible and Ancienct Manuscripts (verkkoversio) Our Bible and Ancienct Manuscripts, Eyre and Spottiswoode, London, 1895, sivut 128-132. Viitattu 13 .7. 2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digitoitu versio Codex Alexandrinuksesta British Libraryn verkkosivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
